Psaumes 105
1 Célébrez Yahweh, invoquez son nom, faites connaître parmi les nations ses grandes œuvres.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Chantez-le, célébrez-le! Proclamez toutes ses merveilles.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Glorifiez-vous de son saint nom; joyeux soit le cœur de ceux qui cherchent Yahweh!
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Cherchez Yahweh et sa force, ne cessez pas de chercher sa face.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Souvenez-vous des merveilles qu’il a opérées, de ses prodiges et des jugements sortis de sa bouche,
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 race d’Abraham, son serviteur, enfants de Jacob, ses élus.
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 Lui, Yahweh, est notre Dieu; ses jugements atteignent toute la terre.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 Il se souvient éternellement de son alliance, de la parole qu’il a affirmée pour mille générations,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 de l’alliance qu’il a contractée avec Abraham, et du serment qu’il a fait à Isaac.
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 Il l’a érigé pour Jacob en loi, pour Israël en alliance éternelle,
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 disant: « Je te donnerai le pays de Canaan comme la part de ton héritage. »
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Comme ils étaient alors en petit nombre, peu nombreux et étrangers dans le pays,
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 qu’ils allaient d’une nation à l’autre, et d’un royaume vers un autre peuple,
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 il ne permit à personne de les opprimer, et il châtia les rois à cause d’eux:
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 « Ne touchez pas à mes oints, et ne faites pas de mal à mes prophètes! »
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 Il appela la famine sur le pays, il les priva du pain qui les soutenait.
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 Il envoya devant eux un homme: Joseph fut vendu comme esclave.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 On serra ses pieds dans des liens, on le jeta dans les fers,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 jusqu’au jour où s’accomplit sa prédiction, et où la parole de Dieu le justifia.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 Le roi envoya ôter ses liens, le souverain des peuples le mit en liberté.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 Il l’établit seigneur sur sa maison, et gouverneur de tous ses domaines,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 afin de lier les princes, selon son gré, et pour enseigner la sagesse à ses anciens.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Alors Israël vint en Égypte, et Jacob séjourna dans le pays de Cham.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 Dieu accrut grandement son peuple, et le rendit plus puissant que ses oppresseurs.
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 Il changea leur cœur, au point qu’ils haïrent son peuple, et usèrent de perfidie envers ses serviteurs.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 Il envoya Moïse, son serviteur, et Aaron qu’il avait choisi.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 Ils accomplirent ses prodiges parmi eux, ils firent des miracles dans le pays de Cham.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 Il envoya des ténèbres et il fit la nuit, et ils ne furent pas rebelles à sa parole.
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 Il changea leurs eaux en sang, et fit périr leurs poissons.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Leur pays fourmilla de grenouilles, jusque dans les chambres de leurs rois.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 Il dit, et vint une nuée d’insectes, des moucherons sur tout leur territoire.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 Il leur donna pour pluie de la grêle, des flammes de feu dans leur pays.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 Il frappa leurs vignes et leurs figuiers, et brisa les arbres de leur contrée.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 Il dit, et arriva la sauterelle, des sauterelles sans nombre;
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 elle dévorèrent toute l’herbe de leur pays, elles dévorèrent les produits de leurs champs.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 Il frappa tous les premiers-nés de leurs pays, les prémices de toute leur vigueur.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Il fit sortir son peuple avec de l’argent et de l’or, et nul dans ses tribus ne chancela.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Les Egyptiens se réjouirent de leur départ, car la crainte d’Israël les avait saisis.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 Il étendit la nuée pour les couvrir, et le feu pour les éclairer la nuit.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 A leur demande, il fit venir des cailles, et il les rassasia du pain du ciel.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Il ouvrit le rocher, et des eaux jaillirent; elles coulèrent comme un fleuve dans le désert.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 Car il se souvint de sa parole sainte, d’Abraham, son serviteur.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 Il fit sortir son peuple dans l’allégresse, ses élus au milieu des cris de joie.
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 Il leur donna les terres des nations, et ils possédèrent le fruit du travail des peuples,
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 à la condition de garder ses préceptes, et d’observer ses lois. Alleluia!
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
