Proverbes 12
1 Celui qui aime l’instruction aime la science; celui qui hait la réprimande est insensé.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 Celui qui est bon obtient la faveur de Yahweh, mais Yahweh condamne l’homme de malice.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 L’homme ne s’affermit pas par la méchanceté, mais la racine des justes ne sera pas ébranlée.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 Une femme vertueuse est la couronne de son mari, mais la femme sans honneur est comme la carie dans ses os.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Les pensées des justes sont l’équité; les conseils des méchants, la fraude.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 Les paroles des méchants sont des pièges de mort, mais la bouche des hommes droits les sauve.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Le méchant fait un tour, et il n’est plus; mais la maison des justes reste debout.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 L’homme est estimé dans la mesure de son intelligence; mais l’homme au cœur pervers sera méprisé.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Mieux vaut un homme humble qui suffit à ses besoins, qu’un glorieux manquant de pain.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 Le juste s’occupe de son bétail, mais les entrailles des méchants sont cruelles.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 Celui qui cultive son champ est rassasié de pain, mais celui qui poursuit des choses inutiles est dépourvu de sens.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 Le méchant convoite la proie des méchants, mais la racine des justes donne son fruit.
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 Il y a dans le péché des lèvres un piège funeste, mais le juste se tire de la détresse.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 C’est par le fruit de sa bouche qu’on est rassasié de biens, et il sera rendu à chacun suivant l’œuvre de ses mains.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 La voie de l’insensé est droite à ses yeux, mais le sage écoute les conseils.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 L’insensé laisse voir aussitôt sa colère, mais l’homme prudent sait dissimuler un outrage.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 Celui qui proclame la vérité dit ce qui est juste, et le faux témoin profère la perfidie.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Tel qui parle inconsidérément blesse comme un glaive, mais la langue des sages procure la guérison.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 La langue véridique restera toujours, mais la langue mensongère est confondue en un clin d’œil.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 La fraude est dans le cœur de ceux qui méditent le mal, mais la joie est pour ceux qui conseillent la paix.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 Aucun malheur n’arrive au juste, mais les méchants sont accablés de maux.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Les lèvres menteuses sont en horreur à Yahweh, mais ceux qui agissent selon la vérité lui sont agréables.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 L’homme prudent cache sa science, mais le cœur de l’insensé publie sa folie.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 La main vigilante dominera, mais la main indolente sera tributaire.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 Le chagrin dans le cœur de l’homme l’abat, mais une bonne parole le réjouit.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 Le juste montre la voie à son ami, mais la voie des méchants les égare.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 Le paresseux ne rôtit pas son gibier, mais l’activité est pour l’homme un précieux trésor.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 Dans le sentier de la justice est la vie, et dans le chemin qu’elle trace l’immortalité.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
