Luc 17
1 Jésus dit encore à ses disciples: « Il est impossible qu’il n’arrive pas des scandales; mais malheur à celui par qui ils arrivent!
Niin hän sanoi opetuslapsillensa: se on mahdotoin, ettei pahennukset tule. Mutta voi häntä, jonka kautta ne tulevat!
2 Il vaudrait mieux pour lui qu’on lui mit au cou une meule de moulin, et qu’on le jetât dans la mer, que de scandaliser un seul de ces petits.
Se olis hänelle parempi, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja heitettäisiin mereen, kuin että hän jonkun näistä pienistä pahentais.
3 Prenez garde à vous-mêmes. Si ton frère a péché contre toi reprends-le, et s’il se repent, pardonne-lui.
Kavahtakaat teitänne. Jos veljes rikkoo sinua vastaan, niin nuhtele häntä: ja jos hän itsensä parantaa, niin anna hänelle anteeksi.
4 Et quand il pécherait contre toi sept fois le jour, s’il revient sept fois [le jour] te dire: Je me repens, tu lui pardonneras. »
Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä rikkoo sinua vastaan, ja seitsemän kertaa päivässä sinun tykös palajaa, sanoen: minä kadun; niin anna hänelle anteeksi.
5 Les apôtres dirent au Seigneur: « Augmentez notre foi. »
Ja apostolit sanoivat Herralle: lisää meille uskoa.
6 Le Seigneur répondit: « Si vous aviez de la foi comme un grain de sénevé, vous diriez à ce mûrier: Déracine-toi, et te transplante dans la mer; et il vous obéirait.
Mutta Herra sanoi: jos teillä olis usko niinkuin sinapin siemen, ja te sanoisitte tälle metsäfikunalle: nouse ylös juurines ja istuta sinus mereen, niin se kuulis teitä.
7 Qui de vous, ayant un serviteur au labourage ou à la garde des troupeaux, lui dira, à son retour des champs: Viens vite, et mets-toi à table?
Mutta kenellä teistä on palvelia, joka kyntää taikka karjaa kaitsee, ja kuin hän metsästä kotia tulee, että hän sanoo kohta hänelle: mene rualle?
8 Ne lui dira-t-il pas, au contraire: Prépare-moi à souper, ceins-toi, et me sers, jusqu’à ce que j’aie mangé et bu; après cela, toi, tu mangeras et boiras?
Vaan eikö hän pikemmin sano hänelle: valmista minulle ehtoollista, sonnusta sinus, ja palvele minua, niinkauvan kuin minä syön ja juon; ja syö ja juo sinä sitte?
9 A-t-il de la reconnaissance à ce serviteur, parce qu’il a fait ce qui lui était ordonné?
Vai kiittääkö hän palveliaansa, että hän teki, mitä hänelle käsketty oli? En luule.
10 Je ne le pense pas. De même vous, quand vous aurez fait ce qui vous était commandé, dites: Nous sommes des serviteurs inutiles; nous avons fait ce que nous devions faire. »
Niin myös te, kuin te olette kaikki tehneet, mitä teille käsketty on, niin sanokaat: me olemme kelvottomat palveliat: me teimme sen, minkä meidän piti tekemän.
11 En se rendant à Jérusalem, Jésus côtoyait la frontière de la Samarie et de la Galilée.
Ja tapahtui, kuin hän meni Jerusalemia päin, että hän matkusti keskeltä Samarian ja Galilean.
12 Comme il entrait dans un village, dix lépreux vinrent à sa rencontre, et se tenant à distance,
Ja kuin hän tuli yhteen kylään, kohtasivat häntä kymmenen spitalista miestä, jotka taampana seisoivat,
13 ils élevèrent la voix en disant: « Jésus, Maître, ayez pitié de nous. »
Ja korottivat äänensä, sanoen: Jesus, rakas Mestari, armahda meidän päällemme!
14 Dès qu’il les eut aperçus: « Allez, leur dit-il, montrez-vous aux prêtres. » Et en y allant, ils furent guéris.
Ja kuin hän ne näki, sanoi hän heille: menkäät ja osoittakaat teitänne papeille. Ja tapahtui, että he mennessänsä tulivat puhtaiksi.
15 L’un d’eux, lorsqu’il se vit guéri, revint sur ses pas, glorifiant Dieu à haute voix,
Niin yksi heistä, kuin hän näki, että hän parantunut oli, palasi jälleen ja kunnioitti Jumalaa suurella äänellä,
16 et tombant le visage contre terre aux pieds de Jésus, il lui rendit grâces. Or c’était un Samaritain.
Ja lankesi kasvoillensa hänen jalkainsa juureen ja kiitti häntä. Ja se oli Samarialainen.
17 Prenant alors la parole, Jésus dit: « Est-ce que les dix n’ont pas été guéris? Et les neuf, où sont-ils?
Mutta Jesus vastaten sanoi: eikö kymmenen puhdistettu? kussa yhdeksän ovat?
18 Il ne s’est trouvé parmi eux que cet étranger pour revenir et rendre gloire à Dieu?
Ei ole muita löydetty, jotka palasivat Jumalaa kunnioittamaan, kuin tämä muukalainen.
19 Et il lui dit: Lève-toi, va; ta foi t’a sauvé. »
Ja hän sanoi hänelle: nouse ja mene! sinun uskos on sinun vapahtanut.
20 Les Pharisiens lui ayant demandé quand viendrait le royaume de Dieu, il leur répondit: « Le royaume de Dieu ne vient pas de manière à frapper les regards.
Ja Pharisealaiset kysyivät häneltä: koska Jumalan valtakunta olis tuleva? Vastasi hän heitä ja snaoi: ei Jumalan valtakunta tule niin, että se taidettaisiin nähdä.
21 On ne dira pas: Il est ici, ou: Il est là; car voyez, le royaume de Dieu est au milieu de vous. »
Ei myös heidän pidä sanoman: katso tässä, katso siellä; sillä katso, Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.
22 Il dit encore à ses disciples: « Viendra un temps où vous désirerez voir un seul des jours du Fils de l’homme, et vous ne le verrez pas.
Niin hän sanoi opetuslapsille: se aika tulee, että te halajatte nähdä yhtäkin Ihmisen Pojan päivää, ja ette saa nähdä.
23 On vous dira: Il est ici, et: Il est là; gardez-vous d’y aller et de courir après.
Ja he sanovat teille: katso tässä, katso siellä: älkäät menkö ulos, älkäät myös seuratko.
24 Car, comme la lueur de l’éclair brille d’un bout du ciel à l’autre, ainsi en sera-t-il du Fils de l’homme en son jour.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli taivaan alla leimahtaa ja paistaa kaikkein päälle, mitkä taivaan alla ovat, niin on myös Ihmisen Pojan päivänänsä oleva.
25 Mais il faut auparavant qu’il souffre beaucoup, et qu’il soit rejeté par cette génération.
Mutta ennen tulee hänen paljo kärsiä ja hyljättää tältä sukukunnalta.
26 Et comme il arriva aux jours de Noé, ainsi arrivera-t-il aux jours du Fils de l’homme.
Ja niinkuin tapahtui Noan päivinä, niin myös tapahtuu Ihmisen Pojan päivinä.
27 Les hommes mangeaient et buvaient, ils se mariaient et mariaient leur filles, jusqu’au jour où Noé entra dans l’arche; et le déluge vint qui les fit périr tous.
He söivät, joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin meni sisälle, ja vedenpaisumus tuli ja hukutti kaikki.
28 Et comme il arriva aux jours de Loth: les hommes mangeaient et buvaient, ils achetaient et vendaient, ils plantaient et bâtissaient;
Niin myös tapahtui Lotin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat, rakensivat.
29 mais le jour où Loth sortit de Sodome, une pluie de feu et de soufre tomba du ciel, et les fit périr tous:
Mutta sinä päivänä, kuin Lot Sodomasta läksi, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja hukutti kaikki.
30 ainsi en sera-t-il au jour où le Fils de l’homme paraîtra.
Niin pitää myös sinä päivänä oleman, jona Ihmisen Poika ilmoitetaan.
31 En ce jour, que celui qui sera sur le toit, et dont les effets seront dans la maison, ne descende pas pour les prendre; et que celui qui sera aux champs ne revienne pas non plus en arrière.
Joka sinä päivänä katon päällä on, ja hänen kalunsa ovat huoneessa, niin älköön astuko alas niitä ottamaan. Ja joka pellolla on, niin älköön myös palatko takaisin.
32 Souvenez-vous de la femme de Loth.
Muistakaa Lotin emäntää.
33 Quiconque cherchera à sauver sa vie, la perdra, et quiconque l’aura perdu, la régénérera.
Jokainen joka pyytää henkensä vapahtaa, hän sen kadottaa, ja jokainen joka sen kadottaa, hän saattaa sen elämään.
34 Je vous le dis: en cette nuit-là, de deux personnes qui seront dans le même lit, l’une sera prise et l’autre laissée;
Minä sanon teille: sinä yönä ovat kaksi yhdellä vuoteella, yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
35 de deux femmes qui moudront ensemble, l’une sera prise et l’autre laissée; [de deux hommes qui seront dans un champ, l’un sera pris et l’autre laissé]. »
Kaksi ynnä jauhavat: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
36 Ils lui dirent: « Où sera-ce, Seigneur? »
Kaksi ovat kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
37 Il répondit: « Où sera le corps, là s’assembleront les aigles. »
Ja he vastaten sanoivat hänelle: Herra, kussa siis? Niin sanoi hän heille: kussa raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat.
