Job 20

1 Alors Sophar de Naama prit la parole et dit:

Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:

2 C’est pourquoi mes pensées me suggèrent une réponse, et, à cause de mon agitation, j’ai hâte de la donner.

Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.

3 J’ai entendu des reproches qui m’outragent; dans mon intelligence, mon esprit trouvera la réplique.

Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.

4 Sais-tu bien que, de tout temps, depuis que l’homme a été placé sur la terre,

Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,

5 le triomphe des méchants a été court, et la joie de l’impie d’un moment?

Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.

6 Quand il porterait son orgueil jusqu’au ciel, et que sa tête toucherait aux nues,

Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;

7 comme son ordure, il périt pour toujours; ceux qui le voyaient disent: « Où est-il? »

Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?

8 Il s’envole comme un songe, et on ne le trouve plus; il s’efface comme une vision de la nuit.

Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.

9 L’œil qui le voyait ne le découvre plus; sa demeure ne l’apercevra plus.

Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.

10 Ses enfants imploreront les pauvres, de ses propres mains il restituera ses rapines.

Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

11 Ses os étaient pleins de ses iniquités cachées; elles dormiront avec lui dans la poussière.

Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.

12 Parce que le mal a été doux à sa bouche, qu’il l’a caché sous sa langue,

Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.

13 qu’il l’a savouré sans l’abandonner, et l’a retenu au milieu de son palais:

Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.

14 sa nourriture tournera en poison dans ses entrailles, elle deviendra dans son sein le venin de l’aspic.

Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.

15 Il a englouti des richesses, il les vomira; Dieu les retirera de son ventre.

Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.

16 Il a sucé le venin de l’aspic, la langue de la vipère le tuera.

Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.

17 Il ne verra jamais couler les fleuves, les torrents de miel et de lait.

Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.

18 Il rendra ce qu’il a gagné et ne s’en gorgera pas, dans la mesure de ses profits, et il n’en jouira pas.

Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.

19 Car il a opprimé et délaissé les pauvres, il a saccagé leur maison, et ne l’a pas rétablie:

Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.

20 son avidité n’a pu être rassasiée, il n’emportera pas ce qu’il a de plus cher.

Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.

21 Rien n’échappait à sa voracité; aussi son bonheur ne subsistera pas.

Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.

22 Au sein de l’abondance, il tombe dans la disette; tous les coups du malheur viennent sur lui.

Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.

23 Voici pour lui remplir le ventre: Dieu enverra sur lui le feu de sa colère, elle pleuvra sur lui jusqu’en ses entrailles.

Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.

24 S’il échappe aux armes de fer, l’arc d’airain le transperce.

Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.

25 Il arrache le trait, il sort de son corps, l’acier sort étincelant de son foie; les terreurs de la mort tombent sur lui.

Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.

26 Une nuit profonde engloutit ses trésors; un feu que l’homme n’a pas allumé le dévore, et consume tout ce qui restait dans sa tente.

Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.

27 Les cieux révéleront son iniquité, et la terre s’élèvera contre lui.

Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.

28 L’abondance de sa maison sera dispersée, elle disparaîtra au jour de la colère.

Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.

29 Telle est la part que Dieu réserve au méchant, et l’héritage que lui destine Dieu.

Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.