Job 13
1 Voilà que mon œil a vu tout cela, mon oreille l’a entendu et compris.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 Ce que vous savez, moi aussi je le sais, je ne vous suis en rien inférieur.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Mais je veux parler au Tout-Puissant, je veux plaider ma cause avec Dieu.
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 Car vous n’êtes que des charlatans, vous êtes tous des médecins inutiles.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 Que ne gardiez-vous le silence! Il vous eût tenu lieu de sagesse.
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Ecoutez, je vous prie, ma défense, soyez attentifs au plaidoyer de mes lèvres.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Parlerez-vous mensonge en faveur de Dieu, pour lui, parlerez-vous tromperie?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Ferez-vous pour Dieu acception de personnes, vous constituerez-vous avocats?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Vous en saura-t-il gré, s’il sonde vos cœurs? Le tromperez-vous comme on trompe un homme?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 Certainement il vous condamnera, si vous faites en secret acception de personnes.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Oui, sa majesté vous épouvantera, ses terreurs tomberont sur vous.
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Vos arguments sont des raisons de poussière, vos forteresses sont des forteresses d’argile.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Taisez-vous, laissez-moi, je veux parler; il m’en arrivera ce qu’il pourra.
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Je veux prendre ma chair entre les dents, je veux mettre mon âme dans ma main.
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Quand il me tuerait, que je n’aurais rien à espérer, je défendrai devant lui ma conduite.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 Mais il sera mon salut, car l’impie ne saurait paraître en sa présence.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Ecoutez donc mes paroles, prêtez l’oreille à mon discours.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Voici que j’ai préparé ma cause, je sais que je serai justifié.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Est-il quelqu’un qui veuille plaider contre moi? A l’instant même je veux me taire et mourir.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Seulement épargne-moi deux choses, ô Dieu, et je ne me cacherai pas devant ta face:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 éloigne ta main de dessus moi, et que tes terreurs ne m’épouvantent plus.
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Après cela, appelle, et je répondrai; ou bien je parlerai d’abord, et tu me répondras.
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 Quel est le nombre de mes iniquités et de mes péchés? Fais-moi connaître mes transgressions et mes offenses.
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Pourquoi cacher ainsi ton visage, et me regarder comme ton ennemi!
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Veux-tu donc effrayer une feuille agitée par le vent, poursuivre une paille desséchée,
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 pour que tu écrives contre moi des choses amères, pour que tu m’imputes les fautes de ma jeunesse,
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 pour que tu mettes mes pieds dans les ceps, que tu observes toutes mes démarches, que tu traces une limite à la plante de mes pieds,
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 alors que mon corps se consume comme un bois vermoulu, comme un vêtement que dévore la teigne.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.
