Isaïe 24
1 Voici que Yahweh va dévaster la terre entière et la dépeupler; il en bouleversera la face et en dispersera les habitants.
Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, ja kukistaa, mitä siinä on, ja hävittää sen asuvaiset.
2 Et il en sera du prêtre comme du peuple, du maître comme de son serviteur, de la maîtresse comme de sa servante, du vendeur comme de l’acheteur, de l’emprunteur comme du prêteur, du débiteur comme du créancier.
Ja papeille tapahtuu niinkuin kansallekin, herralle niinkuin palveliallekin, emännälle niinkuin piiallekin, myyjälle niinkuin ostajallekin, lainaajalle niinkuin lainaksi ottajallekin, korkorahan ottajlle niinkuin antajallekin.
3 La terre sera dévastée et livrée au pillage, car Yahweh a prononcé cette parole.
Sillä maan pitää peräti tyhjäksi ja kokonansa ryöstetyksi tuleman; sillä Herra on tämän sanonut.
4 La terre est en deuil, épuisée; le monde est languissant et épuisé; l’élite des habitants de la terre languit.
Maa on surkia ja hävitetään, maa pelehtyy ja häviää; kansan ylimmäiset nääntyvät maassa.
5 La terre a été profanée sous ses habitants; car ils ont transgressé les lois, violé le commandement, rompu l’alliance éternelle.
Maa on saastaiseksi tullut asuvaisistansa; sillä he tekevät lakia vastaan ja muuttavat säädyt, ja luopuvat ijankaikkisesta liitosta.
6 C’est pourquoi la malédiction dévore la terre; et ses habitants portent leur peine. C’est pourquoi les habitants de la terre sont consumés; et ce qui reste de mortels est en petit nombre.
Sentähden kuluttaa kirous maan ja sen asuvaiset hävitetään; sentähden maan asuvaiset kuivettuvat, niin että vähä jää väkeä.
7 Le jus de la vigne est en deuil, le cep languit; tous ceux qui avaient la joie au cœur gémissent.
Viina katoo, viinapuu surkastuu, ja kaikki, jotka sydämestänsä iloisina olivat, huokaavat.
8 Le son joyeux des tambourins a cessé, les fêtes bruyantes ont pris fin, le son joyeux de la harpe a cessé.
Vaskirumpuin riemu taukoo, iloitsevaisten ilo puuttuu, kanteleiden riemu loppuu.
9 On ne boit plus de vin au bruit des chansons; la liqueur enivrante est amère au buveur.
Ei lauleta viinaa juotaissa, ja hyvä juoma on karvas juoville.
10 Elle est renversée, la ville de confusion; toute maison est fermée, on ne peut y entrer.
Tyhjä kaupunki on kukistettu maahan; kaikki huoneet ovat teljetyt, niin ettei yksikään sinne mene.
11 On pousse des clameurs dans les rues, faute de vin; toute allégresse a disparu, la joie est bannie de la terre.
Viinan puutteen tähden valitetaan kaduilla: kaikki ilo on pois, kaikki maan riemu on matkassansa.
12 Il ne reste de la ville que décombres, et les portes brisées sont en ruines.
Ei ole muuta jäänyt kaupunkiin kuin hävitys, ja portit ovat autiot.
13 Car il en sera au milieu de la terre, parmi les peuples, comme quand on abat des olives, comme quand on grappille après la vendange.
Sillä kansalle tapahtuu myös maassa niinkuin öljypuillekin, koska siitä on poimittu; niinkuin sitte poimittaisiin kuin oikia viinan kokousaika on pois.
14 Ceux-là élèvent leur voix, ils chantent; ils acclament de la mer la majesté de Yahweh:
Ne korottavat äänensä ja iloitsevat; Herran kunniasta he iloitsevat, hamasta merestä asti.
15 « Louez Yahweh dans les régions de l’aurore, le nom de Yahweh, le Dieu d’Israël, dans les îles du couchant. » —
Niin kiittäkäät nyt Herraa laaksoissa, luodoissa Herran, Israelin Jumalan nimeä.
16 De l’extrémité de la terre nous entendons des cantiques: « Gloire au juste! — » Mais j’ai dit: « Je suis perdu! Je suis perdu, malheur à moi! » Les pillards pillent, les pillards pillent sans mesure!
Me kuulemme kiitosvirren maailman äärestä, vanhurskaalle kunniaksi. Ja minun pitää sanoman: miksi minä olen niin laiha? miksi minä olen niin laiha? voi minua! sillä ylönkatsojat ylönkatsovat, ja ylönkatsojat ylönkatsovat,
17 Epouvante, fosse et filet sont sur toi, habitant de la terre.
Sentähden tulee teidän asuvainne päälle maassa hämmästys, kuoppa ja paula.
18 Celui qui fuira devant le cri d’épouvante tombera dans la fosse, et celui qui remontera du milieu de la fosse sera pris au filet. Car les écluses d’en haut sont ouvertes, et les fondements de la terre sont ébranlés.
Ja jos joku pakenis hämmästyksen huutoa, niin hän kuitenkin putoo kuoppaan; ja jos hän pääsee kuopasta ylös, niin hän kuitenkin käsitetään paulaan, sillä korkeuden akkunat avataan, ja maan perustukset vapisevat.
19 La terre se brise avec violence; la terre éclate avec fracas; la terre s’ébranle avec force.
Maan käy aivan pahoin: ei sen pidä ollenkaan menestymän, vaan pitää peräti raukeaman.
20 La terre chancelle comme un homme ivre; elle vacille comme un hamac; son iniquité pèse sur elle; elle s’écroule pour ne plus se relever.
Maan pitää kovin hoiperteleman niinkuin juopuneen, ja vietämän pois niinkuin majan; sillä sen pahat teot painavat sen, niin että sen pitää lankeeman, ja ei enään nouseman.
21 En ce jour-là, Yahweh visitera, dans les hauteurs l’armée d’en haut, et sur la terre les rois de la terre.
Silloin on Herra etsivä sitä korkiaa sotaväkeä, joka korkeudessa on, ja maan kuninkaita, jotka ovat maan päällä.
22 Et ils seront réunis captifs dans l’abîme, et ils seront emprisonnés dans la prison; après un grand nombre de jours, ils seront visités.
Että he kootaan yhteen niinkuin kuopassa sidotut, ja pitää oleman suljetut vankeudessa, ja suuren ajan perästä taas etsittämän.
23 Et la lune rougira et le soleil pâlira, parce que Yahweh des armées régnera sur la montagne de Sion et à Jérusalem, et devant ses anciens éclatera la gloire.
Ja kuun pitää häpeemän, ja auringon ujoileman, koska Herra Zebaot on tuleva kuninkaaksi Zionin vuorella ja Jerusalemissa; ja hänen vanhimpainsa edessä pitää kunnia oleman.
