Jérémie 8

1 En ce temps-là, dit Yahvé, on tirera de leurs sépulcres les os des rois de Juda, les os de ses princes, les os des prêtres, les os des prophètes et les os des habitants de Jérusalem.

Siihen aikaan, sanoo Herra, pitää Juudan kuningasten luut, ja hänen päämiestensä luut, pappein luut, ja prophetain luut, ja Jerusalemissa asuvaisten luut, heitettämän ulos heidän haudoistansa

2 Ils les étendront devant le soleil, la lune et toute l'armée du ciel, qu'ils ont aimée, qu'ils ont servie, après laquelle ils ont marché, qu'ils ont cherchée et qu'ils ont adorée. Ils ne seront pas recueillis et ne seront pas enterrés. Ils seront comme du fumier à la surface de la terre.

Ja ne pitää hajoitettaman auringon, kuun ja kaiken taivaan sotajoukon alle, joita he rakastaneet, palvelleet, seuranneet, etsineet ja rukoilleet ovat; ei he pidä enään koottaman eikä haudattaman, vaan pitää oleman lokana maassa.

3 Tous ceux qui resteront de cette famille méchante, dans tous les lieux où je les aurai chassés, choisiront la mort plutôt que la vie, dit l'Éternel des Armées.

Ja kaikki jääneet tästä pahasta kansasta, missä ikänä paikassa he ovat, johon minä heitä ajanut olen, pitää paremmin tahtoman olla kuolleina kuin elävinä, sanoo Herra Zebaot.

4 Tu leur diras: « Yahvé dit: "'Les hommes tombent-ils et ne se relèvent-ils pas? Est-ce qu'on se détourne et qu'on ne revient pas?

Ja sinun pitää heille sanoman: näin sanoo Herra: kussa on joku, jos hän lankee, joka ei jälleen mielellänsä nouse? kussa on joku, joka käy eksyksissä, eikö hän mielellänsä jälleen oikialle tielle tule?

5 Pourquoi donc le peuple de Jérusalem a-t-il régressé par un perpétuel retour en arrière? Ils s'accrochent à la tromperie. Ils refusent de revenir.

Miksi siis tämä Jerusalemin kansa tahtoo käydä eksyksissä palajamatta? ja riippuvat niin kovin valheessa, ettei he millään tavalla anna kääntää itseänsä pois?

6 J'ai écouté et entendu, mais ils n'ont pas dit ce qui est juste. Personne ne se repent de sa méchanceté en disant: « Qu'ai-je fait? » Tout le monde se tourne vers son parcours, comme un cheval qui fonce tête baissée dans la bataille.

Minä havaitsen ja kuulen, ettei he oikein opeta; ei ole yhtään, joka katuu pahuuttansa ja sanoo: mitä minä tein? He juoksevat kaikki juoksuansa niinkuin ankara hevonen sodassa.

7 Oui, la cigogne dans le ciel connaît les temps qui lui sont impartis. La tourterelle, l'hirondelle et la grue observent le moment de leur venue; mais mon peuple ne connaît pas la loi de Yahvé.

Haikara taivaan alla tietää aikansa, mettinen, kurki ja pääskynen huomaitsevat aikansa, kuin heidän pitää tuleman jälleen; vaan minun kansani ei tiedä Herran oikeutta.

8 "'Comment dites-vous: « Nous sommes sages, et la loi de Yahvé est avec nous »? » Mais voici que la fausse plume des scribes a fait de cela un mensonge.

Kuinka te siis taidatte sanoa: me olemme viisaat, ja meillä on Herran laki? Katso, se on totisesti kuitenkin valhe, mitä kirjanoppineet kirjoittavat.

9 Les sages sont déçus. Ils sont consternés et pris au piège. Voici qu'ils ont rejeté la parole de Yahvé. Quel genre de sagesse y a-t-il en eux?

Sentähden pitää senkaltaiset opettajat häväistämän, peljätettämän ja otettaman kiinni: katso, he ovat hyljänneet Herran sanan, mitä viisautta pitäis heillä oleman?

10 Je donnerai donc leurs femmes à d'autres. et leurs champs à ceux qui les posséderont. Car tous, depuis le plus petit jusqu'au plus grand, se livrent à la convoitise; depuis le prophète jusqu'au prêtre, tout le monde fait du faux.

Sentähden annan minä heidän emäntänsä muukalaisille ja heidän peltonsa niille, jotka heitä karkoittavat; sillä he ovat kaikki ahneudelta voitetut, pienimmästä niin suurimpaan, papit ja prophetat opettavat kaikki valhetta.

11 Ils ont légèrement guéri la blessure de la fille de mon peuple, en disant, « Paix, paix », quand il n'y a pas de paix.

Ja rohkaisevat minun kansani tytärtä onnettomuudessansa, sitä turhana pitämään, ja sanovat: rauha, rauha, ja rauhaa ei olekaan.

12 N'ont-ils pas eu honte quand ils ont commis des abominations? Non, ils n'avaient pas du tout honte. Ils ne pouvaient pas rougir. Ils tomberont donc parmi ceux qui tombent. Au temps de leur visite, ils seront renversés, dit Yahvé.

Sentähden pitää heidän häpiään tuleman, että he kauhistuksen tekevät; ja vaikka he tahtovat ilman häväistystä olla, eikä taida hävetä, kuitenkin pitää heidän lankeeman toinen toisensa päälle, ja kuin minä heitä kuritan, silloin pitää heidän lankeeman, sanoo Herra.

13 "'Je les anéantirai, dit Yahvé. Il n'y aura pas de raisins sur la vigne, pas de figues sur le figuier, et la feuille se fanera. Les choses que je leur ai données disparaîtra d'eux. »

Minä tahdon heitä niin poimia, sanoo Herra, ettei yhtäkään viinimarjaa pidä viinapuussa oleman, eikä yhtäkään fiikunapuussa, lehdet pitää variseman; ja se, minkä minä heille antanut olen, pitää heiltä otettaman pois.

14 « Pourquoi restons-nous assis? Rassemblez-vous! Entrons dans les villes fortifiées, et faisons silence là-bas; car Yahvé notre Dieu nous a fait taire, et nous a donné de l'eau empoisonnée à boire, parce que nous avons péché contre Yahvé.

Miksi me niin alallamme istumme? Kootkaat teitänne, käykäämme vahvoihin kaupunkeihin ja odottakaamme niissä apua: sillä Herra meidän Jumalamme on meidän käskenyt odottaa, ja juottanut meitä katkeralla siemenellä, että me niin teimme Herraa vastaan syntiä.

15 Nous avons cherché la paix, mais rien de bon n'est venu; et pour un temps de guérison, et voici la consternation!

Odota rauhaa ja terveyden aikaa, ehkei mitään hyvää ole käsissä, ja että te parannettaisiin, ehkei muuta ole kuin hämmästys.

16 On entend l'ébrouement de ses chevaux depuis Dan. Toute la terre tremble au son du hennissement de ses forts; car ils sont venus, et ont dévoré le pays et tout ce qu'il contient, la ville et ceux qui l'habitent. »

Jo nyt kuuluu hamasta Danista hevosten hirnuminen, ja heidän orhiinsa korskuvat, niin että kaikki maa järisee. He tulevat ja syövät maan, ja kaikki mitä siinä on, kaupungin ja sen asuvaiset.

17 « Car voici, je vais envoyer des serpents, des vipères parmi vous, qui ne sera pas charmé; et ils vous mordront », dit Yahvé.

Sillä katso, minä lähetän kärmeet ja basiliskit teidän sekaanne, joita ei auta lumoomaan; vaan niiden pitää teitä pistämän, sanoo Herra.

18 Oh, si je pouvais me consoler du chagrin! Mon cœur est faible au fond de moi.

Minun virvoitukseni on murheella sekoitettu, ja minun sydämeni on nääntynyt.

19 Voici la voix du cri de la fille de mon peuple, venant d'un pays très lointain: « Yahvé n'est-il pas à Sion? Son Roi n'est-il pas en elle? » « Pourquoi m'ont-ils provoqué à la colère avec leurs images gravées, et avec des idoles étrangères? »

Katso, minun kansani tyttären pitää vieraalta maalta huutaman: eikö Herra tahdo enään olla Zionissa? eli eikö hänellä enään ole kuningasta? Miksi he vihoittivat minun kuvillansa ja turhalla vieraan jumalan palveluksella?

20 « La récolte est passée. L'été est terminé, et nous ne sommes pas sauvés. »

Elonaika on mennyt edes, suvi on loppunut, ja ei meille ei ole apua tullut.

21 A cause du malheur de la fille de mon peuple, je suis blessé. Je suis en deuil. Le désarroi s'est emparé de moi.

Minä suren suuresti, että minun kansani tytär, niin turmeltu on; minä surkuttelen ja olen hämmästyksissä.

22 N'y a-t-il pas de baume en Galaad? Il n'y a pas de médecin là-bas? Pourquoi alors la santé de la fille de mon peuple n'est-elle pas rétablie?

Eikö Gileadissa ole voidetta, eli eikö siellä ole parantajaa? miksi ei minun kansani tytär ole terveeksi tehty?