Jérémie 34
1 La parole qui fut adressée à Jérémie de la part de Yahvé, lorsque Nebucadnetsar, roi de Babylone, avec toute son armée, tous les royaumes de la terre qui étaient sous sa domination, et tous les peuples, combattaient contre Jérusalem et contre toutes ses villes, en disant:
Tämä on sana, joka tapahtui Jeremialle Herralta, kun Nebukadnetsar, Babelin kuningas, ja kaikki hänen sotajoukkonsa, ja kaikki valtakunnat maan päällä, jotka hänen vallassansa olivat, ja kaikki kansat sotivat Jerusalemia ja kaikkia hänen kaupungeitansa vastaan; ja sanoi:
2 Yahvé, le Dieu d'Israël, dit: « Va, parle à Sédécias, roi de Juda, et dis-lui: Yahvé dit: « Voici, je livre cette ville entre les mains du roi de Babylone et il la brûlera par le feu.
Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: mene ja puhu Zedekian, Juudan kuninkaan kanssa, ja sano hänelle: näin sanoo Herra: katso, minä annan tämän kaupungin Babelin kuninkaan käsiin, ja hänen pitää se tulella polttaman.
3 Tu n'échapperas pas à sa main, mais tu seras certainement pris et livré entre ses mains. Tes yeux verront les yeux du roi de Babylone, et il te parlera bouche à bouche. Tu iras à Babylone. »'
Ja ei sinun pääsemän hänen kädestänsä, vaan totisesti käsitettämän ja hänen käteensä annettaman, niin että sinun pitää silmilläs Babelin kuninkaan silmät näkemän, ja hän on suusta suuhun sinua puhutteleva, ja sinä olet menevä Babeliin.
4 « Mais écoute la parole de Yahvé, Sédécias, roi de Juda. Yahvé dit à ton sujet: 'Tu ne mourras pas par l'épée'.
Mutta kuule siis sinä, Zedekia, Juudan kuningas, Herran sanaa: näin sanoo Herra sinusta: ei sinun pidä miekalla kuoleman.
5 Tu mourras dans la paix; et avec les brûlures de tes pères, les anciens rois qui t'ont précédé, ils feront une brûlure pour toi. Ils te pleureront en disant: « Ah Seigneur! » car j'ai dit la parole, dit Yahvé. »
Sinun pitää kuoleman rauhassa, ja niinkuin sinun isilles, jotka sinun edelläs ovat kuninkaat olleet, on poltettu, niin pitää myös sinulle poltettaman, ja sinua pitää itkettämän: voi herra! sillä minä olen sen sanonut, sanoo Herra.
6 Jérémie, le prophète, adressa toutes ces paroles à Sédécias, roi de Juda, à Jérusalem,
Ja propheta Jeremia puhui kaikki nämä sanat Zedekialle, Juudan kuninkaalle Jerusalemissa,
7 au moment où l'armée du roi de Babylone combattait contre Jérusalem et contre toutes les villes de Juda qui restaient, contre Lakis et contre Azéka, car ce sont les seules villes de Juda qui restaient comme villes fortes.
Kuin Babelin kuninkaan sotajoukko jo soti Jerusalemia vastaan, ja Juudan jääneitä kaupungeja vastaan, Lakista ja Asekaa vastaan; sillä nämät vahvat kaupungit olivat vielä Juudan kaupungeista jääneet.
8 La parole fut adressée à Jérémie de la part de Yahvé, après que le roi Sédécias eut fait alliance avec tout le peuple qui était à Jérusalem, pour lui annoncer la liberté,
Tämä on sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, sitten kun kuningas Zedekia oli tehnyt liiton kaiken kansan kanssa, joka Jerusalemissa oli, ja luvannut kuuluttaa heille vapautta,
9 que chacun laisserait aller en liberté son serviteur et sa servante, hébreu ou hébreu, afin que personne ne les asservisse plus, d'un Juif à son frère.
Niin että jokaisen piti päästämän orjansa, joko se oli miehen eli vaimonpuoli, jotka Hebrealaiset olivat, niin ettei Juudalaisen pitänyt oleman veljensä orjana.
10 Tous les princes et tout le peuple obéirent à ceux qui avaient conclu l'alliance, pour que chacun libère son serviteur et chacune de ses servantes, et que personne ne les asservisse plus. Ils obéirent et les laissèrent aller,
Silloin kaikki ruhtinaat ja kaikki kansa, joka siihen liittoon oli mielistynyt, olivat hänelle kuuliaiset, että jokaisen piti päästämän sekä mies- että vaimo-orjansa vapaaksi, ja ei enään pitämän heitä orjanansa, ja he päästivät heidät.
11 mais ensuite ils se retournèrent, firent revenir les serviteurs et les servantes qu'ils avaient laissés aller en liberté, et les soumirent comme serviteurs et comme servantes.
Mutta vähää jälkeen käänsivät he itsensä, ja ottivat orjat miehen- ja vaimonpuolista taas tykönsä, jotka he olivat vapaaksi päästäneet, ja vaativat heitä taas orjaksensa.
12 La parole de Yahvé fut adressée à Jérémie de la part de Yahvé, en ces termes:
Silloin tapahtui Herran sana Jeremialle Herralta ja sanoi:
13 « Yahvé, le Dieu d'Israël, dit: 'J'ai fait une alliance avec vos pères, le jour où je les ai fait sortir du pays d'Égypte, de la maison de servitude, en disant:
Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: minä olen tehnyt liiton teidän isäinne kanssa, kun minä vein heidät Egyptin maalta orjuuden huoneista, ja sanoin:
14 Au bout de sept ans, chacun de vous relâchera son frère hébreu qui vous a été vendu et qui vous a servi pendant six ans. Tu le laisseras partir libre de chez toi. Mais vos pères ne m'ont pas écouté, et n'ont pas prêté l'oreille.
Kun seitsemän vuotta ovat kuluneet, pitää jokaisen teistä päästämän veljensä, joka Hebrealainen on ja on itsensä sinulle myynyt, ja on jo kuusi vuotta sinua palvellut; ja sinun pitää hänen vapaaksi päästämän. Mutta ei teidän isänne totelleet minua, eikä kallistaneet siihen korviansa.
15 Vous vous étiez maintenant retournés, et vous aviez fait ce qui est juste à mes yeux, en proclamant chacun la liberté de son prochain. Vous aviez fait une alliance devant moi, dans la maison qui porte mon nom;
Niin te olette nyt tänäpänä kääntäneet teitänne ja tehneet, mitä minulle kelpaa, että te olette antaneet kuuluttaa vapautta, jokainen lähimmäisellensä, ja olette siitä tehneet liiton minun edessäni siinä huoneessa, joka minun nimelläni nimitetty on.
16 mais vous vous êtes détournés et vous avez profané mon nom, et chacun a fait revenir son esclave et sa servante, que vous aviez laissés libres à leur gré. Vous les avez soumis, pour qu'ils soient pour vous des serviteurs et des servantes.'"
Mutta te olette taas siitä poikenneet, ja saastuttaneet minun nimeni, että jokainen on taas ottanut sekä mies- että vaimo-orjansa, jotka te olitte vapaaksi tehneet, että heidän piti oleman itse omansa, ja vaaditte heitä taas orjaksenne.
17 C'est pourquoi Yahvé dit: « Vous ne m'avez pas écouté, pour proclamer la liberté, chacun pour son frère, chacun pour son prochain. Voici, je vous proclame la liberté, dit Yahvé, devant l'épée, la peste et la famine. Je vous ferai aller et venir parmi tous les royaumes de la terre.
Sentähden sanoo Herra näin: ettette kuulleet minua, että teidän piti kuuluttaman vapautta, jokainen veljellensä ja lähimmäisellensä; katso, niin minä kuulutan teille vapauden miekkaan, ruttoon ja nälkään, ja panen teidät kulkiaksi kaikissa valtakunnissa maan päällä.
18 Je livrerai les hommes qui ont transgressé mon alliance, qui n'ont pas accompli les paroles de l'alliance qu'ils ont conclue devant moi quand ils ont coupé le veau en deux et sont passés entre ses parties:
Ja jotka minun liitostani harhailevat, eikä pidä liiton sanoja, jonka he minun edessäni theneet ovat, niin minä teen niinkuin sille vasikalle, jonka kahdeksi kappaleeksi hakkasivat, ja kävivät molempain kappalten välitse,
19 les princes de Juda, les princes de Jérusalem, les eunuques, les prêtres et tout le peuple du pays, qui sont passés entre les parties du veau.
Juudan pääruhtinaille, Jerusalemin päämiehille, kamaripalvelioille, papeille ja kaikelle maan kansalle, jotka vasikan kappalten välitse käyneet ovat.
20 Je les livrerai entre les mains de leurs ennemis et entre les mains de ceux qui en veulent à leur vie. Leurs cadavres serviront de nourriture aux oiseaux du ciel et aux animaux de la terre.
Ja tahdon antaa heitä heidän vihollistensa käsiin ja niiden käsiin, jotka heidän henkeänsä väijyvät, niin että heidän ruumiinsa pitää tuleman taivaan linnuille ja maan pedoille ruaksi.
21 « Je livrerai Sédécias, roi de Juda, et ses princes entre les mains de leurs ennemis, entre les mains de ceux qui en veulent à leur vie et entre les mains de l'armée du roi de Babylone, qui s'est éloignée de vous.
Ja Zedekian, Juudan kuninkaan, ja hänen pääruhtinaansa annan minä vihollisten käsiin, ja niiden käsiin, jotka heidän henkeänsä väijyvät, ja Babelin kuninkaan sotajoukon käsiin, joka nyt teidän tyköänne on mennyt pois.
22 Voici que j'ordonne, dit Yahvé, et que je les fais revenir dans cette ville. Ils la combattront, la prendront et la brûleront par le feu. Je ferai des villes de Juda une désolation, sans habitant. »
Katso, minä käsken heitä, sanoo Herra, ja annan taas tulla tämän kaupungin eteen, ja heidän pitää sotiman sitä vastaan, ja voittaman sen, ja tulella polttaman, ja minä hävitän Juudan kaupungit, niin ettei kenkään niissä pidä enään asuman.
