Sefanjan 1
1 Herran sana, joka tuli Sefanjalle, Kuusin pojalle, joka oli Gedaljan poika, joka Amarjan poika, joka Hiskian poika, Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä.
Amon chapa Josiah in Judah gam’a lengvai apohlaijin, Pakaiyin hiche thuhi Zephaniah kitipa heng’a ahin sei tai. Zephaniah chu Cushi chapa, Cushi chu Gedaliah chapa, Gedaliah chu Amariah chapa, Amariah chu Hezekiah chapa ahi.
2 Totisesti minä otan kaiken pois maan pinnalta, sanoo Herra.
“Keiman leiset chung’a thil ijakai katheh ngimhel ding ahi”, tin Pakaiyin aseiye.
3 Minä otan pois ihmiset ja eläimet, otan pois taivaan linnut ja meren kalat, viettelykset ja jumalattomat. Minä hävitän ihmiset maan pinnalta, sanoo Herra.
“Keiman mihem leh gancha katheh ngim ding, chung’a leng vacha ho katheh ngim ding, Twikhanglen’a nga ho jong katheh ngim ding ahi. Migilou jouse abong abaija kalha-a, kaset tup ding, leiset chung’a mihimte kasuhgam ding ahi”, tin Pakaiyin aseiye.
4 Minä ojennan käteni Juudaa vastaan ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan, ja minä hävitän tästä paikasta Baalin jätteet, epäjumalain pappien nimet ynnä myös Herran papit,
“Keiman kakhut tah’a Judah gam le Jerusalem kasugep ding, chuleh Ba’al doi hou ho jouse, anunung pen geija ka suhgam ding ahi. Keiman milim doi houna thempu ho jouse jong, koiman ageldohkit tahlou ding’a, ka suhmang ding ahi.”
5 ne, jotka katoilla kumartaen rukoilevat taivaan joukkoa, sekä ne, jotka kumartaen rukoilevat Herraa ja vannovat hänen kauttansa, mutta myös vannovat Melekinsä kautta,
Ajeh chu amahon, inting vum’a nisa, lhathah chuleh ahsi ho ahouvun, abohkhup jiuvin ahi. Amaho Pakai nung juiyin akiseijun, ahinlah amaho chu Molech Pathen hou joh ahiuve.
6 ynnä ne, jotka ovat luopuneet seuraamasta Herraa, eivät etsi Herraa eivätkä häntä kysy.
Pakai nung ajui nauva kon’a nungjam kit ho, Pakai jong hol talouva chuleh dong talou ho chu, ka suhmang soh hel ding ahi.” tin Pakaiyin aseiye.
7 Vaiti Herran, Herran edessä! Sillä Herran päivä on lähellä; sillä Herra on laittanut teurasuhrin, on vihkinyt kutsuttunsa.
Hatchungnung Pakai angsung’a thipkhen in um'in, ajeh chu tijat umtah Pakai thutanna nikho chu anaitai. Pakaiyin amite asutu in, kilhaina gantha ding jong agong’e, chuleh aman amiho jong athensotai.
8 Ja Herran teurasuhrin päivänä minä rankaisen päämiehiä ja kuninkaan poikia ja kaikkia muukalaispukuun puettuja.
“Hiche thutanna nikho chuleh, keiman Judah pipuho leh leng chapate ho talen kamatsah ding, chuleh milim doihouna a chon ho jouse jong, abon’a talen kapeh ding ahi” tin Pakaiyin aseiye.
9 Ja minä rankaisen sinä päivänä kaikkia kynnyksen yli hyppääjiä, jotka täyttävät herransa huoneen väkivallalla ja petoksella.
Henge, milim doihouna kin’a gapang tapou abon’a gotna kapeh ding, chuleh apupa insung dim’a um’a, pumhat leh duha-a thilbol ho jouse, abon’uva talen kamat sah ding ahi.
10 Sinä päivänä, sanoo Herra, kuuluu huuto Kalaportilta ja valitus toisesta kaupunginosasta ja suuri hävitys kukkuloilta.
“Hiche nikho niteng chuleh”, Pakai in aseiyin, “Nga kelkot a pat ka ogin kija ding chule khopi ningli jousea kithong soh ding ahi.”
11 Valittakaa, te Huhmaren asukkaat, sillä tuhottu on kaikki kauppaakäypä väki, hävitetty kaikki hopean punnitsijat.
Keithela touho lunghem in kap’un, ajeh chu kivei mi ho le sumkol vei mi ho kisumang ding ahi.
12 Siihen aikaan minä tutkin lampuilla Jerusalemin ja rankaisen ne miehet, jotka rauhassa makaavat pohjasakkansa päällä ja sanovat sydämessään: "Ei Herra tee hyvää eikä pahaa".
“Meisal kadet’a Jerusalem khopi thimlai jouse kakhol chil ding, chonset muthim noiya touva, Pakaiyin thilse hihen thilpha hileh boldeh ponte, tia sei ho gotna kapeh ding ahi.
13 Heidän rikkautensa joutuu ryöstettäväksi, ja heidän talonsa jäävät autioiksi. He ovat rakentaneet taloja, mutta eivät saa niissä asua; ovat istuttaneet viinitarhoja, mutta eivät saa niistä viiniä juoda.
Anei agou jouseu kichomdoh jou keiding; A in jouseu ahom keuva kijam soh ding ahi. In thah sa jonguleh, chen thei dehlou diu; Lengpilei lhou jongleu, lengpitwi adonlou diu ahi.
14 Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, Herran päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat.
“Tijat umtah Pakai nikho chu ahung naiye. Genthei lilhon kana nikho, Pasal thahattah jeng jong kana nikho, Hunglhung vahding ahi.
15 Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, häviön ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä,
Hiche nikho, Pakai lungsat kibuhlhah nikho chu – Genthei leh hesoh nasat nikho, Manthah leh ahomkeova um nikho, Muthim leh lunkham lungjin nikho, Muthim lhangkhal le meibol jin nikho,
16 pasunan ja sotahuudon päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan.
Gal lhangsapna le sumkon kimut nikho, Khopi pal kinokhum leh gal nasataha kisatna nikho hiding ahi!
17 Minä saatan ihmiset ahdistukseen, niin että he kulkevat kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan. Ja heidän verensä vuodatetaan niinkuin tomu, ja heidän elinnesteensä niinkuin saasta.
Pakai dounaa nachonset jeh uva, Mitcho banga kakimaile sah diu, Na thisan’u leivui laha kasunlhah ding, Chuleh natahsau tol'a among dinga kijam ding ahi.
18 Eivätkä voi pelastaa heitä heidän hopeansa ja kultansa Herran vihan päivänä: hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa. Sillä lopun, äkkilopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.
Pakai lungsat kibuhlhah nikho tengleh na sanauva jong na dangkauva jong na kihuhhing jou lou diu ahi. Pakai lungsat chun leiset jengjong avallhun jeng ding ahi. Aman leiset chung mi jouse asuhmanga asuhbeihel ding ahi.
