< Sakarjan 5 >
1 Minä nostin jälleen silmäni, ja katso: oli lentävä kirjakäärö.
Anante kesga hu'na kogeno mago regazari'naza avontafemo'a monafi hareno enevige'na kogeno,
2 Ja hän sanoi minulle: "Mitä sinä näet?" Minä vastasin: "Minä näen lentävän kirjakäärön, kahtakymmentä kyynärää pitkän ja kymmentä kyynärää leveän".
ana ankeromo'a anage huno nantahigene, Na'a negane? Hige'na nagra amanage hu'na hu'noe, regazarinte avontafe'mofona zaza'amo'a 10 mita higeno, atupa'amo'a 5 mita hu'nea avontafemo hareno vano nehige'na negoe.
3 Hän sanoi minulle: "Tämä on kirous, joka käy yli kaiken maan. Sillä tämän kirouksen mukaisesti siitä puhdistetaan pois jokainen varas, ja jokainen vannoskelija puhdistetaan siitä pois.
Hugeno anante agra amanage huno nasami'ne, Ama'i maka mopafima mani'naza vahe'ma zamazeri havizama hania kazusi zane. Na'ankure kumzufama nesaza vahera mago kaziga avontafepi kemo'ma hu'nea kante anteno, ama mopafintira maka zamazeri atre vaganereno, havigema hu'za huvempama nehaza vahera mago kaziga avontafepi kemo'ma hu'nea kante anteno, ama mopafintira zamazeri atregahie.
4 Minä lasken sen irti, sanoo Herra Sebaot, ja se menee varkaan kotiin ja sen kotiin, joka vannoo väärin minun nimeeni. Se jää sisälle hänen kotiinsa ja kalvaa sen loppuun asti, sekä sen puut että sen kivet."
Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huno, Nagra ana kazusizana huntesugeno kumazufama nesaza vahe nompine, nagri nagifima havigema hu'za huvempama nehaza vahe'mokizmi nompinena ufreno, ana nontamimpi mani'neno, maka noma ki'naza zafane havenena neno eri vagaregahie.
5 Sitten enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle ja sanoi minulle: "Nosta silmäsi ja katso: mikä tuo on, joka lähtee liikkeelle?"
Ana zama ketogeno'a nagri'enema nanekema nehia ankeromo'a eazamo amanage huno eme nasami'ne, Na'a ne-efi kesga hunka ko.
6 Minä sanoin: "Mikä se sitten on?" Ja hän vastasi: "Tämä on eefa-mitta, joka lähtee liikkeelle". Ja hän sanoi: "Tämän näköisiä ne ovat koko maan päällä";
Anage hige'na nagra hu'na, e'i zana na'ane? Hu'na antahigogeno amanage huno nasami'ne, ama zana witima erinte'za kna'ama refkoma nehaza ekaeka kukino, (ephah) ama zana mika ama mopafima nemaniza vahe'mokizmi kefo avu'avazane.
7 ja katso, lyijykansi kohosi, ja siinä istui eräs nainen eefa-mitan sisällä.
Ana ekaeka ku'mofona knanentake avaza'a eri anagisga higena koana, ana kupina mago a' mani'negena negogeno,
8 Ja hän sanoi: "Tämä on jumalattomuus". Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen suulle.
ana ankeromo'a amanage hu'ne, Ama a'mo'a kefo avu'avazamofo hu avame huno mani'ne, nehuno ana ara retufegeno ana ekaeka kupi uramigeno knanentake'ma hu'nea avaza'a erigi'ne.
9 Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle, ja niillä oli tuulta siivissään, ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan välitse.
Anante kesga hu'na koana, tare a'tremokea zahopi hareke e'na'e. Ana a'tremokizni zanagekonamo'a tusizankna afi patomofo agekona'agna hu'neankike, ekaeka kupima mani'nea ara, ana ekaeka ku'aga eme azerisga huke vu'na'e.
10 Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: "Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?"
Anante nagri'enema nanekema nehia ankerona antahige'na, iga e'i ekaeka kura erike neva'e?
11 Ja hän vastasi minulle: "Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan. Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa."
Anagema hu'na antahigogeno'a amanage huno nasami'ne, Sinari moparega mono noma'a ome ki'za ante'naku avre'za nevazankino, noma'ama ome ki vagama retenu'za, ana ekaeka kura trate ome antegahaze.