< Sakarjan 14 >
1 Katso, Herran päivä on tuleva, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi.
Vakai ʻoku haʻu ʻae ʻaho ʻo Sihova, pea ʻe vahevahe hoʻo koloa ʻi ho lotolotonga.
2 Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, ja puoli kaupunkia lähtee pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista.
Koeʻuhi te u tānaki fakataha ʻae puleʻanga kotoa pē ki Selūsalema ke tau; pea ʻe hamu ʻae kolo, pea ʻe vete ʻae ngaahi fale, pea ʻe tohotoho ʻae kau fefine: pea ʻe ʻalu ʻa hono vaeua ʻoe kolo ki he fakapōpula, ka e ʻikai motuhi ʻa hono kakai ʻoku toe mei he kolo.
3 Ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan, niinkuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä.
Pea ʻe toki hāʻele atu ʻa Sihova, ʻo ne tauʻi ʻae ngaahi puleʻanga ko ia, ʻo hangē ko ʻene tau ʻi he ʻaho ʻoe tau.
4 Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi: toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen ja toinen puoli etelään päin.
Pea ʻe tuʻu hono vaʻe ki he moʻunga ʻoe ʻOlive ʻi he ʻaho ko ia, ʻaia ʻoku tuʻu ʻi he ʻao ʻo Selūsalema, ʻi hono potu hahake, pea ʻe mafahi ua ʻi loto ʻae moʻunga ʻoe ʻOlive ki he potu hahake mo e potu lulunga, pea ʻe hoko ia ko e teleʻa lahi ʻaupito: pea ʻe hiki ʻa hono vaeua ʻoe moʻunga ki he tokelau, pea ko hono vahe ʻe taha ki he potu tonga.
5 Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.
Pea te mou hola ki he teleʻa ʻi he vahaʻa moʻunga; he koeʻuhi ʻe aʻu atu ʻae teleʻa ʻi he moʻunga ki ʻEsali: ʻio, te mou hola, ʻo tatau mo hoʻomou hola mei he mofuike ʻi he ngaahi ʻaho ʻo ʻUsaia ko e tuʻi ʻo Siuta: pea ʻe hāʻele mai ʻa Sihova ko hoku ʻOtua, pea mo ʻene kakai māʻoniʻoni fakataha mo ia.
6 Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat.
Pea ʻe hoko ʻo pehē ʻi he ʻaho ko ia, ʻe ʻikai maama ia ke lahi, pea ʻe ʻikai ke poʻuli lahi:
7 Se on oleva yhtämittaista päivää-Herralle on se tunnettu-ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata.
Ka ko e ʻaho maʻuaipē, ʻaia ʻe ʻafioʻi ʻe Sihova, ʻe ʻikai ʻaho pe poʻuli: ka ʻe hoko ʻo pehē, ʻe maama pe ia ʻi he feituʻu poʻuli.
8 Sinä päivänä elävät vedet virtaavat Jerusalemista: toiset puolet niistä Idänmerta kohti, toiset puolet Länsimerta kohti. Niin on tapahtuva kesät ja talvet.
Pea ʻi he ʻaho ko ia ʻe tafe atu ʻae ngaahi vai moʻui mei Selūsalema: ko hono vaeua ʻe tafe atu ki he tahi muʻa, pea ko hono vahe ʻe taha ki he tahi mui: pea ʻe pehē pe ʻi he faʻahitaʻu mafana mo e faʻahitaʻu momoko
9 Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.
Pea ʻe tuʻi ʻa Sihova ki māmani kotoa pē: ʻi he ʻaho ko ia ʻe taha pe ʻa Sihova, pea ʻe taha pe ʻa hono huafa.
10 Koko maa muuttuu tasaiseksi kuin Aromaa Gebasta Rimmoniin asti, Jerusalemin eteläpuolelle. Ja tämä on oleva korkea ja oleva asuttu, paikallansa, Benjaminin portista entisen portin sijaan asti, Kulmaporttiin ja Hananelin-torniin asti, kuninkaan viinikuurniin asti.
ʻE liliu ke toafa ʻae fonua kotoa pē mei Kepa ʻo aʻu ki Limoni ki he potu tonga ʻo Selūsalema: pea ʻe hiki hake ia ki ʻolunga, pea ʻe kakai ia ʻi hono potu, mei he matapā ʻo Penisimani ʻo aʻu atu ki he potu ʻoe ʻuluaki matapā, ki he matapā ʻi he tuliki, pea mei he fale leʻo māʻolunga ʻo Hananili ʻo ʻalu ki he ngaahi tataʻoʻanga uaine ʻoe tuʻi.
11 He asuvat siellä, eikä vihitä sitä enää tuhon omaksi, ja Jerusalem on oleva asuttu, oleva turvassa.
Pea ʻe nofo ʻi ai ʻae kakai, ʻe ʻikai toe ai ha fakamalaʻia; ka ʻe kakai mo nofo fiemālie ʻa Selūsalema.
12 Ja tämä on oleva vitsaus, jolla Herra rankaisee niitä kansoja, jotka sotivat Jerusalemia vastaan: hän mädättää siltä kansalta lihan, kun se vielä seisoo jaloillaan, sen silmät mätänevät kuopissansa, ja sen kieli mätänee sen suussa.
Pea ko eni ʻae malaʻia, ʻaia ʻe taaʻi ʻaki ʻe Sihova ʻae kakai kotoa pē kuo tauʻi ʻa Selūsalema; ʻe ʻauha honau kakano lolotonga ʻoku nau kei tuʻu ki honau vaʻe! Pea ʻe ʻauha honau mata ʻi honau pokoʻimata, pea ʻe ʻauha honau ʻelelo ʻi honau ngutu.
13 Sinä päivänä on tuleva Herralta suuri hämminki heidän sekaansa, niin että he käyvät kiinni toinen toisensa käteen ja toisen käsi kohoaa toisen kättä vastaan.
Pea ʻe hoko ʻo pehē ʻi he ʻaho ko ia, ʻe tupu meia Sihova ʻae puputuʻu lahi ʻaupito ʻiate kinautolu; pea ʻe taki taha puke ʻe he tangata ʻae nima ʻo hono kaungāʻapi, pea ʻe hiki hake hono nima ʻoʻona ki he nima ʻo hono kaungāʻapi.
14 Myös Juuda on sotiva Jerusalemissa, ja kaikkien pakanakansojen rikkaudet kootaan joka taholta: kullat ja hopeat ja ylen paljon vaatteita.
Pea ʻe tau foki ʻa Siuta ʻi Selūsalema pea ʻe tānaki fakataha ʻae koloa kotoa pē ʻae kau hiteni ʻoku takatakai ʻi ai, ʻae koula, mo e siliva, mo e kofu, ʻo lahi ʻaupito.
15 Samoin on vitsaus kohtaava hevosia ja muuleja ja kameleja ja aaseja ja kaikkea karjaa, mitä niissä leireissä on-samankaltainen vitsaus.
Pea ʻe pehē mo e malaʻia ki he hoosi mo e miuli mo e kāmeli, mo e ʻasi, pea mo e fanga manu kotoa pē ʻi he ngaahi fale fehikitaki ko ia, ʻo tatau mo e malaʻia ni.
16 Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
Pea ʻe hoko ia ʻo pehē, ko ia kotoa pē ʻe toe ʻi he ngaahi puleʻanga kotoa pē ʻaia naʻe ʻalu hake ke tauʻi ʻa Selūsalema, ko ia ʻe ʻalu hake mei he taʻu ki he taʻu ke hū ki he Tuʻi, ko Sihova ʻoe ngaahi kautau, pea ke fai ʻae kātoanga ʻoe fale fehikitaki.
17 Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.
Pea ʻe pehē, ko ia kotoa pē ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo māmani ʻe ʻikai ʻalu hake ki Selūsalema ke hū ki he Tuʻi, ko Sihova ʻoe ngaahi kautau, ʻio, ko kinautolu ʻe ʻikai ha ʻuha ki ai.
18 Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Pea kapau ʻe ʻikai haʻu mo ʻalu hake ʻae faʻahinga ʻo ʻIsipite, ʻaia ʻoku ʻikai ke ʻuha ki ai, ʻe ʻiate kinautolu ʻae malaʻia, ʻaia ʻe taaʻi ʻaki ʻe Sihova ʻae kau hiteni, ʻoku ʻikai ʻalu hake ke fai ʻae kātoanga ʻoe fale fehikitaki.
19 Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Ko eni ia ʻae malaʻia ʻa ʻIsipite, mo e tautea ki he puleʻanga kotoa pē ʻoku ʻikai ʻalu hake ke fai ʻae kātoanga, ʻoe fale fehikitaki.
20 Sinä päivänä on oleva hevosten kulkusissa kirjoitus: "Pyhitetty Herralle". Ja padat Herran temppelissä ovat uhrimaljain vertaisia, jotka ovat alttarin edessä.
ʻI he ʻaho ko ia ʻe tongi ʻae lea ni ki he ngaahi fafangu ʻi he fanga hoosi, “KO E MĀʻONIʻONI KIA SIHOVA”; pea ʻe tatau ʻae ngaahi kulo ʻi he fale ʻo Sihova mo e ngaahi ipu ʻi he ʻao ʻoe feilaulauʻanga.
21 Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki uhraajat tulevat ja ottavat niitä ja keittävät niissä. Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin temppelissä.
ʻIo, ko e kulo kotoa pē ʻi Selūsalema, pea mo Siuta, ʻe māʻoniʻoni ia kia Sihova ʻoe ngaahi kautau; pea ʻe haʻu ʻo ʻave ia ʻekinautolu ʻoku feilaulau, ke haka meʻa ʻi ai: ko e ʻaho ko ia, ʻe ʻikai toe ʻi ai ha taha Kēnani, ʻi he fale ʻo Sihova ʻoe ngaahi kautau.