< Sakarjan 10 >

1 Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.
Hozagnama esigeno ne'zamo'ma hagesigura Ra Anumzamofo antahigenkeno kora atrenkeno runo. Na'ankure agra ko'ma ru hampona eri fore nehigeno kora nerie. Agra mago'magomofona kora amigeno hozazmimo'a afova tretre huno nehage.
2 Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.
Nozmifima mono'ma hunentaza anumzantmimo'za havi antahintahi nezamasamizage'za, zamene vahe'mo'za havige nehazage'za, ava'nama eri rukrahe'ma hu vahe'mo'za havige hu'za ava'na kea eri rukrahe hu'za vahe'mofona zamazeri haviza nehaze. E'ina hazage'za vahe'nimo'za sipisipi kva vahe omanige'za sipisipi afutamimo'za hazagrazankna nehazage'za, ha' vahe'mo'za eme zamazeri haviza nehaze.
3 Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen; sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.
Sipisipi afu kva vaheku'ene kva vahetaminku'enena tusiza huno narimpa ahe'zamo'a tevereankina, ve mementamina ha' huzmantegahue. Na'ankure Hihamu'ane Ra Anumzamo'a Juda vahetmina, agra'a sipisipi afutmima kegava nehiankna hugahie. Ana nehu'na Juda vahera zamazeri knare zantfa hanuge'za, hapima eri'za vanoma nehaza hosi afukna nehanage'na,
4 Siitä on lähtevä kulmakivi, siitä kiinnityspaalu, siitä sotajousi, siitä lähtevät käskijät kaikki.
ana nagapinti nomofoma renagentete'ma azeri hanaveti havea eri fore nehu'na, zamagripinti seli noma avazuhumpi huno ki azota eri fore nehu'na, zamagripinti ha'ma hu atia eri fore nehu'na, ugagota kva vahetaminena zamazeri fore nehanuge'za,
5 Ja he ovat niinkuin sankarit, jotka polkevat katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra on heidän kanssansa; ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat.
zamagra hihamu'ane ha' vahetami fore hu'za ha' vahe'zmia kama vanoma nehaza hu hapapi zamahe'za zamagareti rehampakanegahaze. Na'ankure Ra Anumzamo'a zamagrane mani'neankiza, hosi afu agumpima vanoma nehu'za ha'ma nehaza vahera hara huzmagateregahaze.
6 Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa.
Nagra Juda nagara zamazeri hankaveneti'na, Josefe nagara zamagu'vazigahue. Nagra ete zamavare'na egahue. Na'ankure Nagra zamagrikura tusiza hu'na nasunkura hunezmantoe. Nagra Ra Anumzana zamagri Anumza mani'noanki'na zavi krafagezmia antahi'na zamaza hugahue.
7 Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.
Efraemi naga'mo'za hankave ha' vahe fore nehanageno, zamagu'amo'a waini tima nazageno musema nehiankna hugahie. Mofavre naga'zamimo'za nege'za zamagu'areti hu'za Ra Anumzamofona musena huntegahaze.
8 Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen.
Nagra hogefinti kezati'nena eme atru hugahaze. Na'ankure Nagra'a zamahora ke'na ete zamavare'noe. Ana hanogu ge'za rama'a vahe fore hu'za kote'ma mani'nazankna vahe fore hugahaze.
9 Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.
Avimza avima ru herahe'ma hutreaza hu'na zamazeri mago mago huge'za ru mopafi ru mopafi hu'za umani emani hugahazanagi, afete moparegama umanine'za zamagesa antahi namigahaze. Ana nehazanki'za zamagra'ene mofavrezminena knare hu'za ofri mani'neza, ete Israeli moparera egahaze.
10 Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa.
Isipi mopareti'ene Asiria mopareti'enena zamavare'na e'na Giliati mopafine, Lebanoni mopafinena emeri atru hanuge'za mani kankamuna omanetfa hugahie.
11 Hän käy ahdistuksen meren lävitse, hän lyö meren aaltoja, ja kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat, Assurin ylpeys painuu alas, ja Egyptin valtikka väistyy pois.
Hagerimo'ma hiaza huno'ma hazenke zamo'ma kama renkani renigeno'a, Ra Anumzamo'a agra'a ana mopafina rugitagino nevuno, eri arava ahegahie. Ana'ma hanigeno'a Naeli tiramo'a tanenigeno, Asiria vahe'mo'ma avufga rama nehia zana ahe haviza hanigeno, Isipi kinimofo hankavemo'a anante eme vagaregahie.
12 Mutta heidät minä teen väkeviksi Herrassa, ja hänen nimensä on heidän kerskauksensa, sanoo Herra.
Nagra Ra Anumzamo'na zamazeri hankaveti'nena Nagri nagifi kana vano hugahaze huno Ra Anumzamo'a hu'ne.

< Sakarjan 10 >