Laulujen laulu 7
1 "Kuinka kauniisti astelet kengissäsi, sinä ruhtinaan tytär! Sinun lanteesi kaartuvat kuin kaulakorut, taiturin kätten tekemät.
Kva ne'mofo mofamoka kagia noma antaninana kagamo'a hirantoza hu'ne. Kagiamo'a knarezantfa hu'neankino, keonke'zama tro'ma hu'are'ma knare'ma hu'nea vahe'mo'ma havere'ma eri vimago huno marerirafa avasesezama tro hunteankna huno hentofaza hu'ne.
2 Sinun povesi on ympyriäinen malja, josta sekoviini älköön puuttuko; sinun uumasi on nisukeko, liljojen ympäröimä.
Hagi mnanentake zane wainima eri haviama hunentaza kapugna huno kriko'mo'a knare zantfa hu'ne. Hagi kamumo'a witi herafintazageno hihi huno mareriaza huno marerinegeno, liliema nehaza trazamofo amosrenu avasase hugagintazageno asivaziankna huno knare zantfa hu'ne.
3 Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa, kuin gasellin kaksoiset.
Tare aminka' amokea tare anenta dia afukna nehuke, gezelie nehaza kugave'za dia afukna hu'na'e.
4 Sinun kaulasi on kuin norsunluinen torni. Sinun silmäsi kuin Hesbonin lammikot Bat-Rabbimin portin luona; sinun nenäsi on kuin Libanonin torni, joka katsoo Damaskoon päin.
Knankemo'a mani'nezama kuma kegavama nehaza noma elefanti aveteti kinazankna huno hentofaza hu'ne. Hanki kavurga raremokea Hesboni kumapine, Bat-rabimi kuma kafante me'nea tirutamimpinti ru marave hiankna huno hentofaza hu'ne. Kagonamo'a Lebanoni kumate mani'nezama kegavama nehaza za'za nomo'ma Damaskasi kaziga avugosa hunteankna huno knare'zantfa hu'ne.
5 Sinun pääsi kohoaa kuin Karmel, sinun pääsi palmikot ovat kuin purppura; niihin pauloihin on kuningas kiedottu."
Hagi kasenimo'a mesga huno Kameli agonagna nehigeno, kazokamo'a kini ne'mofo tavravegna hu'ne. Hagi e'i ana kazoka kutera kini ne'mo'a evuramigahie.
6 "Kuinka kaunis olet, kuinka suloinen, sinä rakkaus, riemuinesi! -
Navesima negantoa mofamoka kagra marerigatere zagani'a mani'nane. Kagri kavufgare'ma mika zama me'nea zamo'a nazeri muse nehige'na, nagra tusiza hu'na navesinegantoe.
7 Sinun vartesi on kuin palmupuu, ja sinun rintasi niinkuin rypäleet.
Kagra tofe zafagna hunka za'za hu'nankeno, aminka'araremokea tofe zafamo asite asite ragama renteankna hu'na'e.
8 Minä ajattelin: nousen palmupuuhun, tartun sen oksiin; olkoot silloin rintasi niinkuin viinirypäleet ja henkesi tuoksu kuin omenain tuoksu.
Hagi nagra tofe zafare marerina raga'a azerigahue. Tare aminka'amokea grepi ragamo'ma hiaza nehigeno, kasimu'ma nentakeno'a epoli zafa ragamo'ma neviankna mna nevie.
9 Ja olkoon suusi kuin jalo viini." "Viini, joka helposti valahtaa rakkaaseeni ja kostuttaa nukkuvien huulet!
Hagi nagi'ma nenankeno'a, haga'amo'a knare zantfama hu'nea wainima nenogeno, haganentake'ma huno nagipima uramiankna nehie.
10 Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa."
Nagra ve'nimofo su'za manugeno, agra tusiza huno avesi nenante.
11 "Tule, rakkaani, lähtekäämme maalle, kyliin yöpykäämme.
Navesima negantoa ne'moka egeta avo'nompi vano nehuta, osi kumatamimpi umasamneno.
12 Käykäämme varhain viinitarhoihin katsomaan, joko viiniköynnös versoo ja ummut aukeavat, joko kukkivat granaattipuut. Siellä annan sinulle rakkauteni.
Nanterame otita waini hozafi vuta, waini zafamo'ma amuma marege amosrema rupokrasege'ma hu'nenigura ome kegahu'e. Ana nehuta pomigreneti zafamo'ma amosrema ahenenigura negeta, anampi navesima negantoa zana eri kaveri hugahue.
13 Lemmenmarjat tuoksuavat, ja oviemme edessä kasvavat kaikkinaiset kalliit hedelmät, uudet ja vanhat: sinulle, rakkaani, olen ne säästänyt."
E'i anampi mentreki zafa ragamo'a, tusi mna nevina kahantirera maka knare'nare zafa raga nemena, kasefa ragane korapa zafa raganena megahiankino, e'i ana suzantamina navesima negantomoka antegante'noe.
