Laulujen laulu 2
1 "Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja."
I am a rose of Sharon, a lily of the valley.
2 "Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."
Like a lily among the thorns is my darling among the maidens.
3 "Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.
Like an apple tree among the trees of the forest is my beloved among the young men. I delight to sit in his shade, and his fruit is sweet to my taste.
4 Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.
He has brought me to the house of wine, and his banner over me is love.
5 Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."
Sustain me with raisins; refresh me with apples, for I am faint with love.
6 Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
His left hand is under my head, and his right arm embraces me.
7 Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.
O daughters of Jerusalem, I adjure you by the gazelles and does of the field: Do not arouse or awaken love until the time is right.
8 Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.
Listen! My beloved approaches. Look! Here he comes, leaping across the mountains, bounding over the hills.
9 Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
My beloved is like a gazelle or a young stag. Look, he stands behind our wall, gazing through the windows, peering through the lattice.
10 Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
My beloved calls to me, “Arise, my darling. Come away with me, my beautiful one.
11 Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.
For now the winter is past; the rain is over and gone.
12 Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.
The flowers have appeared in the countryside; the season of singing has come, and the cooing of turtledoves is heard in our land.
13 Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
The fig tree ripens its figs; the blossoming vines spread their fragrance. Arise, come away, my darling; come away with me, my beautiful one.”
14 Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."
O my dove in the clefts of the rock, in the crevices of the cliff, let me see your face, let me hear your voice; for your voice is sweet, and your countenance is lovely.
15 Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.
Catch for us the foxes— the little foxes that ruin the vineyards— for our vineyards are in bloom.
16 Rakkaani on minun, ja minä hänen-hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.
My beloved is mine and I am his; he pastures his flock among the lilies.
17 Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.
Before the day breaks and shadows flee, turn, my beloved, and be like a gazelle or a young stag on the mountains of Bether.
