< Laulujen laulu 1 >

1 Salomon korkea veisu.
Pesem pesmi, ki je Salomonova.
2 Hän suudelkoon minua suunsa suudelmilla. Sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viini.
Naj me poljublja s poljubi svojih ust, kajti tvoja ljubezen je boljša kakor vino.
3 Suloinen on voiteittesi tuoksu, vuodatettu öljy on sinun nimesi; sentähden sinua nuoret naiset rakastavat.
Zaradi vonja tvojih dobrih mazil je tvoje ime kakor izlito mazilo, zato te ljubijo device.
4 Vedä minut mukaasi, rientäkäämme! Kuningas on tuonut minut kammioihinsa. Me riemuitsemme ja iloitsemme sinusta, me ylistämme sinun rakkauttasi enemmän kuin viiniä; syystä he sinua rakastavat.
Povleci me, me bomo tekle za teboj. Kralj me je privedel v svoje sobe; me bomo vesele in se veselile v tebi, me se bomo spominjale tvoje ljubezni bolj kakor vina. Poštene te ljubijo.
5 "Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot.
Črna sem, toda ljubka, oh ve hčere jeruzalemske, kakor kedárski šotori, kakor Salomonove zavese.
6 Älkää katsoko sitä, että minä olen musta, päivän paahtama. Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat minut viinitarhain vartijaksi-omaa viinitarhaani en vartioinut."
Ne glejte name, ker sem počrnela, ker je name pogledalo sonce. Otroci moje matere so bili jezni name, postavili so me za varuhinjo vinogradov, toda svojega lastnega vinograda nisem varovala.
7 "Sano minulle sinä, jota sieluni rakastaa, missä laumaasi paimennat, missä annat sen keskipäivällä levätä. Miksi minä hunnutettuna joutuisin sinun toveriesi laumain luo!"
Povej mi, oh ti, ki ga ljubi moja duša, kje paseš, kje daješ svojemu tropu, da počiva opoldan; kajti zakaj bi bila jaz kakor nekdo, ki se obrača vstran ob tropih tvojih družabnikov?
8 "Jos et sitä tiedä, sinä naisista kaunein, käy lammasten jälkiä ja kaitse vohliasi paimenten telttapaikoilla."
Če ne veš, oh najlepša med ženami, pojdi svojo pot naprej ob stopinjah tropa in pasi svoje kozličke poleg pastirskih šotorov.
9 "Tammaani, joka on faraon vaunujen edessä, sinut, armaani, vertaan.
Primerjal sem te, oh moja ljubezen, s skupino konj v faraonovih bojnih vozovih.
10 Ihanat ovat sinun poskesi käätyinensä, kaulasi helminauhoinensa.
Tvoja lica so ljubka z nizi draguljev, tvoj vrat z verižicami iz zlata.
11 Me teemme sinulle kultakäädyt ynnä hopeasta niihin nastat."
Naredile ti bomo zlate robove s srebrnimi kroglicami.
12 "Kuninkaan istuessa pöydässään tuoksui minun nardukseni kaiken aikaa.
Medtem ko kralj sedi pri svoji mizi, moja narda oddaja svoj vonj.
13 Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka rintojeni välissä lepää.
Moj srčno ljubljeni mi je sveženj mire, vso noč bo ležal med mojimi prsmi.
14 Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin viinitarhoista."
Moj ljubljeni mi je kakor skupina kan v engedijskih vinogradih.
15 "Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis olet, silmäsi ovat kyyhkyläiset."
Glej, lepa si, moja ljubezen, glej, lepa si, imaš oči golobice.
16 "Katso, kaunis sinä olet, rakkaani; kuinka suloinen, kuinka vihanta on vuoteemme!
Glej, lep si, moj ljubljeni, da, prijeten. Tudi najina postelja je zelena.
17 Huoneittemme seininä ovat setripuut, kattonamme kypressit."
Bruna najine hiše so cedre in najini trami v ostrešju iz cipresovine.

< Laulujen laulu 1 >