Laulujen laulu 1
1 Salomon korkea veisu.
2 Hän suudelkoon minua suunsa suudelmilla. Sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viini.
Drenk mij met de kussen van uw mond; Want uw liefde is zoeter dan wijn.
3 Suloinen on voiteittesi tuoksu, vuodatettu öljy on sinun nimesi; sentähden sinua nuoret naiset rakastavat.
Heerlijk is de geur van uw balsem, Uw naam is het kostbaarst aroom. Daarom hebben de meisjes u lief.
4 Vedä minut mukaasi, rientäkäämme! Kuningas on tuonut minut kammioihinsa. Me riemuitsemme ja iloitsemme sinusta, me ylistämme sinun rakkauttasi enemmän kuin viiniä; syystä he sinua rakastavat.
Neem mij mede, laat ons vluchten; Want de koning heeft mij in zijn vertrekken gebracht! Wij willen juichen, in u ons verblijden, Uw liefde roemen, hoger dan wijn, Terecht beminnen zij u!
5 "Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot.
Wel ben ik donker, Maar toch nog schoon, Jerusalems dochters: Als de tenten van Kedar, De paviljoenen van Sjalma.
6 Älkää katsoko sitä, että minä olen musta, päivän paahtama. Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat minut viinitarhain vartijaksi-omaa viinitarhaani en vartioinut."
Let er niet op, dat ik zwart ben, En van de zon ben verbrand; Want de zonen van mijn moeder waren boos op mij, En lieten mij de wijngaarden bewaken…. Maar mijn eigen wijngaard bewaakte ik niet!
7 "Sano minulle sinä, jota sieluni rakastaa, missä laumaasi paimennat, missä annat sen keskipäivällä levätä. Miksi minä hunnutettuna joutuisin sinun toveriesi laumain luo!"
Bericht mij toch, mijn zielsbeminde, Waar ge uw kudde laat weiden, Waar ge ze in de middag laat rusten? Want waarom zou ik gaan zwerven Bij de kudden uwer vrienden?
8 "Jos et sitä tiedä, sinä naisista kaunein, käy lammasten jälkiä ja kaitse vohliasi paimenten telttapaikoilla."
Als ge het niet weet, Schoonste der vrouwen, Volg dan het spoor van de kudde, En hoed uw geiten Bij de tenten der herders.
9 "Tammaani, joka on faraon vaunujen edessä, sinut, armaani, vertaan.
Met het span van Farao’s wagens Vergelijk ik u, liefste;
10 Ihanat ovat sinun poskesi käätyinensä, kaulasi helminauhoinensa.
Hoe bekoorlijk uw wangen tussen de hangers, Uw hals in de snoeren.
11 Me teemme sinulle kultakäädyt ynnä hopeasta niihin nastat."
Gouden hangers laten we u maken, Met plaatjes van zilver.
12 "Kuninkaan istuessa pöydässään tuoksui minun nardukseni kaiken aikaa.
Zolang de koning in zijn harem verbleef, Straalde mijn nardus haar geur.
13 Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka rintojeni välissä lepää.
Want mijn beminde is mij een bundeltje mirre, Dat op mijn boezem blijft rusten;
14 Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin viinitarhoista."
Mijn beminde is mij een cyper-tros, Van Engédi’s gaarden.
15 "Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis olet, silmäsi ovat kyyhkyläiset."
Wat zijt ge verrukkelijk, mijn liefste, Uw ogen zijn duiven.
16 "Katso, kaunis sinä olet, rakkaani; kuinka suloinen, kuinka vihanta on vuoteemme!
Wat zijt ge verrukkelijk schoon, mijn beminde Ons rustbed is in het groen!
17 Huoneittemme seininä ovat setripuut, kattonamme kypressit."
De binten van ons paleis zijn ceders, Onze wanden cypressen.
