Roomalaisille 7

1 Vai ettekö tiedä, veljet-minä puhun lain tunteville-että laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?

Know ye not, brethren, (for I am speaking to those who are acquainted with the Law, ) that the Law hath dominion over a man only as long as he liveth?

2 Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.

For the married woman is bound by law to her husband while he liveth; but if the husband die, she is released from the law which bound her to him.

3 Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.

So then, if while her husband is living she connect herself with another man, she will be called an adulteress; but if her husband die, she is no longer bound by that law, so that she will not be an adulteress, though she connect herself with another man.

4 Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.

So then, my brethren, ye also were slain to the Law through the body of Christ, that ye might be connected with another, even with him who was raised from the dead, that we might bear fruit to God.

5 Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle,

For when we were in the flesh, the affections of sins, which were through the Law, were working in our members to bear fruit unto death.

6 mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.

But now we are delivered from the Law, having died to that by which we were bound, that we might serve in the new life of the Spirit, and not in the old way of the letter.

7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".

What then shall we say? Is the Law sin? God forbid! But I should not have known sin, except by the Law; for I should not have known sinful desire, unless the Law had said, “Thou shalt not covet.”

8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.

But sin, seizing the opportunity, wrought in me by means of the commandment all manner of sinful desire; for without the Law sin is dead.

9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,

And I, apart from the Law, was once alive; but when the commandment came, sin came to life again, and I died;

10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.

and the very commandment whose design was life, I found to issue in death.

11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.

For sin, seizing the opportunity, deceived me through the commandment, and through it slew me.

12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä.

So that the Law is holy, and the commandment holy, and right, and good.

13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.

Did then that which is good become death to me? Far be it! but sin; that it might become manifest as sin, causing death to me by means of that which is good; that sin by means of the commandment might become exceedingly sinful.

14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.

For we know that the Law is spiritual; but I am unspiritual, a slave sold to sin.

15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.

For I know not what I do. For I do not what I would, but I do what I hate.

16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.

But if I do what I would not, I assent to the Law that it is good.

17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.

Now, however, it is no longer I that do it, but sin that dwelleth in me.

18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;

For I know that there dwelleth not in me, that is, in my flesh, any good thing; for to desire is present with me, but not to perform that which is good.

19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.

For the good that I would, I do not; but the evil which I would not, that I do.

20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.

But if I do what I would not, it is no more I that do it, but sin that dwelleth in me.

21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;

I find then that there is a law to me, that when I would do good, evil is present with me.

22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,

For I delight in the Law of God, as to the inward man;

23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.

but I perceive another law in my members warring against the law of my mind, and bringing me into captivity to the law of sin which is in my members.

24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

Wretched man that I am! Who will deliver me from the body of this death?

25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Thanks be to God, [[who hath delivered me]] through Jesus Christ our Lord. So then, I, the same person, with the mind serve the law of God, but with the flesh the law of sin.