< Roomalaisille 14 >

1 Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.
Hagi zamentintifima hanavema oti'nesamokizmia tamagrarega zamavarenentetma, antahintahifina knare hu'ne haviza hu'ne hutma zamentinti zamimofona refko huozmanteho.
2 Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia.
Na'ankure mago'amokizmi zamentintimo'a knare hu'neankita makazana amane negahune nehaze. Hianagi mago'amokizmi zamentintimo'a hanave'otineankiza, hozafi nezanke nenaze.
3 Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa.
Hagi fatgo hune huno nehuno maka'zama nenesnimo'a, anama nosanimofo kefenkamia ote'no. Hagi mago'a nezama nonesnamo'za, maka'zama nenesnamokizmia refko huozamanteho. Na'ankure Anumzamo'a zamavre'ne.
4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
Kagra izaga rumofo eri'za vahera refko hunezmantane? Agri'a kva'amo refko hunteno, kagra eri'zanka'are otigahananki, kagra evuramigahananki huno huntegahie. Hu'negu Ramoke azeri otisigeno, otino manigahie.
5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
Anahukna kante mago'mo'a, mago zagegnamo'a ruotage huno ruga'a zagegna zamagaterene huno agesa nentahisigeno, ete rumo'a ana'maka zagegnamo'za mago'zanke hune huno agesa nentahie. Hagi mago mago'mo'ma, mago knaguma knare hu'ne huno'ma antahinemisia knagura, atrenkeno tamarimpamo'a fruhino.
6 Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
Iza'o mago zage'gnamo ruotge hu'ne nehuno, Anumzamofo mono huntesiana, agra e'i Anumzamofo mono hunente. Iza'zo ruzahu ruzahu neza nenemo'a, Anumzamofonku nentahiza negahaze. Na'ankure zamagra Anumzamofona susu huntete'za nenaze.
7 Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
Na'ankure tagra tasimu erita mani'nonana tagra'a suzana omanene, nefruna zana tagri'a zana omanene.
8 Jos me elämme, niin elämme Herralle, ja jos kuolemme, niin kuolemme Herralle. Sentähden, elimmepä tai kuolimme, niin me olemme Herran omat.
Na'ankure tasimuma eritama mani'nonana, Ramofonte nemanune. Hagi frunana Ramofonte nefrune. E'ina hu'negu frisuno, tasimu erita manisunana Rantimofo'za me'ne.
9 Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi eloon, että hän olisi sekä kuolleitten että elävien Herra.
E'i ama ana agafare, Kraisi'a friteno ete otino asimu erino manine. Hu'negu asimu erino mani'nea vahe'ene, fri'naza vahe'mokizmi Ra mani'ne.
10 Mutta sinä, minkätähden sinä tuomitset veljeäsi? Taikka sinä toinen, minkätähden sinä halveksit veljeäsi? Sillä kaikki meidät asetetaan Jumalan tuomioistuimen eteen.
Hu'negu, nahigenka mono negafu amentintigura knare osu'ne hunka refako hunentane? Hifi nahigenka mono negafuna hufenkami netrane? Na'ankure ana maka'mota Anumzamo refako hurantesia tratera otigahune.
11 Sillä kirjoitettu on: "Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, minun edessäni pitää jokaisen polven notkistuman ja jokaisen kielen ylistämän Jumalaa".
Na'ankure Mono Avontafepina amanage huno krente'ne, Ramo'a amanage nehie, tamage Nagrama kasfa hu'na mani'nesnuge'za maka vahe'mo'za Nagrite zmarena neresageno, anamiko vahe'mo'za, huama hu'za Anumzamofona ragi amigahaze hu'ne. (Ais 45:23)
12 Niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme.
Ana hu'neankita magoke magokemota Anumzamofona maka'zama nehu'na zamofo kea asamigahune.
13 Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta.
E'ina hu'negu rumokizmima refko hunezmantona zana atreho. Tamagra'ma antahintahitamima retro'ma hanazana, mono neramafu zamentintifi zamagigo zamino, zamazeri tanafahu havegna huta omanisune hiho.
14 Minä tiedän ja olen varma Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole epäpyhää itsessään; vaan ainoastaan sille, joka pitää jotakin epäpyhänä, sille se on epäpyhää.
Hagi Ranimo Jisasi'a eriama hige'na kena atahinama huana, mago'zamo'e huno agru osu'ne huta osugahune, mago'zamo agru osune hunkama antahisanana, e'i ana zamo'a kagritera agru osugahie.
15 Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan. Älä saata ruuallasi turmioon sitä, jonka edestä Kristus on kuollut.
Hagi mago'a zama nenesana zankuma mono negafuma antahi havizama nehanigenka, kagra mago'ane avesi zampina nomanine. Atrenkeno nezama nesaza zamo'a Kraisi'ma zamagrikuma huno fri'neamokizmia zamarimpa zamazeri haviza osino.
16 Älkää siis antako sen hyvän, mikä teillä on, joutua herjattavaksi;
Ana nehuta atrenke'za knare hune huta tamentinti nehanaza zankura, havizane hu'za osiho.
17 sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Na'ankure Anumzamofo Kumara, ne'za ne'zane, ti ne'zana omanene. Hianagi Ruotge Avamupi fatgo avu'avazane, arimpa fru'zane, musenkase hu'za me'ne.
18 Joka tässä kohden palvelee Kristusta, se on Jumalalle otollinen ja ihmisille kelvollinen.
Na'ankure iza'o Kraisima ama ana avu'avatetima avaririsimofona, Anumzamo'a muse hunentesigeno, vahe'mo'za nege'za hugnare huntegahaze.
19 Niin tavoitelkaamme siis sitä, mikä edistää rauhaa ja keskinäistä rakentumistamme.
E'ina hu'negu atrenketa musezama mono kevufima fore'ma hanea zanku nehuta, tagra'ragara ozeri hankaveti, azeri hanaveti huta tamentintifina hageta ra hanune.
20 Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa.
Nezantekure huta Anumzamofo eri'zana eri haviza osiho, ana miko'zamo'a avusese hu'ne. Hianagi knare'ma osu'niana, mago'mo'ma nefu azeri tanafa hunaku'ma nesia zamo'e.
21 Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.
Hagi ame'a onesuno, negi ti onesuno, mago'azama hanunazamo'a mono nerafu amentintia azeri tanafama osanunana knare hugahie.
22 Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee;
Kamentintima hanana, kagra Anumzamofo hanave kamentinti hunemine. Iza'o amentintima nehania zanku'ma antahintahifima haviza nosue huno osnimo'a muse hino.
23 mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
Hu'neanagi tare antahintahi nehuno, nesimo'a haviza hane huno agu'amo'a nesamie. Na'ankure amentinti huteno none, hagino ana miko'zama amentintima osu'neno hania zamo'a kumi hugahie.

< Roomalaisille 14 >