Roomalaisille 10
1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Brethren, my heart's desire and prayer to God for Israel is that they may be saved.
2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
For I bear them witness that they have a zeal for God, but not according to knowledge.
3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
For being ignorant of the righteousness of God, and seeking to establish their own righteousness, they have not submitted themselves to the righteousness which is of God.
4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
For Christ is the end of the law, for righteousness to every believer.
5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
For Moses describeth the righteousness which is of the law, "That the man who doth those things shall live by them."
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
But the righteousness which is of faith speaketh thus, "Say not in thine heart, Who shall ascend into heaven, (that is, to bring Christ down) or,
who shall descend into the deep, (that is, to (Abyssos g12)
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
bring up Christ from the dead)" but what saith it? "The word is nigh thee, in thy mouth and in thy heart." This is the word of faith which we preach: that if thou confess with thy mouth the Lord Jesus,
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
and believe in thine heart, that God hath raised Him from the dead, thou shalt be saved.
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
For with the heart man believeth unto righteousness, and with the mouth confession is made unto salvation.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
For the scripture saith, Whosoever believeth on Him, shall not be ashamed.
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
For there is no difference of Jew and Greek: for He being Lord of all is bountiful to all that call upon Him.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
For whosoever shall call upon the name of the Lord shall be saved.
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
But how shall they call upon him in whom they have not believed? and how shall they believe on him of whom they have not heard? and how shall they hear without a preacher?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
and how shall they preach unless they be sent? as it is written, How beautiful are the feet of those who bring the good tidings of peace, who bring the good tidings of good things?
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
But all have not obeyed the gospel: for Esaias saith, "Lord, who hath believed our report?"
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
So that faith cometh by hearing, and hearing by the word of God.
18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
But I say, Have they not heard? Verily their sound is gone out into all the earth, and their words to the ends of the world.
19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
But I say again, Did not Israel know this? when first Moses saith, "I will move you to jealousy by those who are not a people, I will provoke you to anger by a foolish nation:"
20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
and Esaias positively affirms, "I was found of them that sought me not, I was made manifest to them that asked not after me:"
21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
and saith to Israel, "All the day long have I stretched out my hands to a disobedient and gainsaying people."
