< Roomalaisille 10 >
1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Brothers, the desire of my heart and my prayer to God is that Israel may be saved.
2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
I can testify that they have a zeal for God, but not according to knowledge.
3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
For they do not understand the righteousness of God, and by seeking to establish their own righteousness, they have not submitted to God's righteousness.
4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
For Christ is the end of the law so that there may be righteousness for everyone who believes.
5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
Moses writes about the righteousness that is by the law: “The person who does these things will live by them.”
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
But the righteousness that is by faith speaks like this: “Do not say in yoʋr heart, ‘Who will go up to heaven?’” (that is, to bring Christ down)
7 tahi: "Kuka astuu alas syvyyteen?" se on: nostamaan Kristusta kuolleista. (Abyssos )
“or, ‘Who will go down into the abyss?’” (that is, to bring Christ up from the dead). (Abyssos )
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
But what does it say? “The word is near yoʋ, in yoʋr mouth and in yoʋr heart” (that is, the word of faith that we preach),
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
because if yoʋ confess with yoʋr mouth that Jesus is Lord and believe with yoʋr heart that God raised him from the dead, yoʋ will be saved.
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
For with the heart belief is exercised, resulting in righteousness; and with the mouth confession is made, resulting in salvation.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
As the Scripture says, “No one who believes in him will be put to shame.”
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
For there is no distinction between Jew and Greek; the same Lord is Lord of all and richly blesses all who call upon him.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
For “everyone who calls upon the name of the Lord will be saved.”
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
How then will they call upon him in whom they have not believed? And how will they believe in him whom they have not heard? And how will they hear without someone preaching?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
And how will they preach unless they are sent? As it is written, “How beautiful are the feet of those who preach the gospel of peace, who preach good news of good things!”
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
But not all the Israelites have obeyed the gospel. For Isaiah says, “Lord, who has believed our report?”
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
So then, faith comes by hearing, and hearing comes through the word of God.
18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
But I ask, have they not heard? On the contrary, “The message has gone out into all the earth, and the words to the ends of the world.”
19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
Again I ask, did Israel not understand? First Moses says, “I will provoke you to jealousy by that which is not a nation; by a nation that has no understanding I will provoke you to anger.”
20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
And Isaiah is even bold enough to say, “I was found by those who were not seeking me; I became known to those who were not asking for me.”
21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
But to Israel he says, “All day long I have held out my hands to a disobedient and contrary people.”