Roomalaisille 10
1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Brethren, my heart’s desire and prayer to God for Israel is, that they may be saved.
2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
For I testify for them, that they have a zeal for God, but not according to knowledge.
3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
For being ignorant of God’s righteousness, and seeking to establish their own plan of justification, they have not submitted to the righteousness of God.
4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
For Christ is the end of the law for justification, to every one that believes.
5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
For Moses describes the justification which is by the law: That the man who does these things shall live by them.
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
But the justification by faith speaks thus: Say not in your heart, Who shall ascend into heaven? that is, to bring Christ down;
or, Who shall descend into the abyss? that is, to bring Christ again from the dead. (Abyssos g12)
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
But what says it? The word is near you, in your mouth and in your heart; that is, the word of faith which we preach;
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
that if you will confess with your mouth, that Jesus is Lord, and will believe in your heart that God has raised him from the dead, you shall be saved.
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
For with the heart we believe, in order to justification; and with the mouth we make confession, it order to salvation.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
For the scripture says: He that believes on him shall not be ashamed.
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
For there is no difference between the Jew and the Greek; for the same Lord of all is rich to all that call on him:
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
For every one that calls on the name of the Lord shall be saved.
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
How, then, shall they call on him in whom they have not believed? And how shall they believe in him of whom they have not heard? And how shall they hear without a preacher?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
And how shall they preach, unless they be sent? As it is written: How beautiful are the feet of those who preach the gospel of peace, who bring joyous news of good things!
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
But they have not all obeyed the gospel; for Isaiah says: Lord, who has believed our report?
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
So, then, faith comes by hearing, and hearing by the word of God.
18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
But I say: Have they not heard? Yes, verily; their voice has gone forth into all the earth: and their words to the ends of the world.
19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
But I say: Did not Israel know? First, Moses says: I will excite you to jealousy by that which is no nation; and by a foolish nation I will provoke you to wrath.
20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
But Isaiah is very bold, and says: I was found by them that sought me not: I was made manifest to them that asked not after me.
21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
But with respect to Israel, he says: All day long have I stretched out my hands to a disobedient and contradicting people.
