Roomalaisille 10
1 Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa heidän edestänsä, että he pelastuisivat.
Brothers, my heart’s desire and my prayer to God is for Israel, that they may be saved.
2 Sillä minä todistan heistä, että heillä on kiivaus Jumalan puolesta, mutta ei taidon mukaan;
For I testify about them that they have a zeal for God, but not according to knowledge.
3 sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle.
For being ignorant of God’s righteousness, and seeking to establish their own righteousness, they did not subject themselves to the righteousness of God.
4 Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.
For Christ is the fulfillment of the law for righteousness to everyone who believes.
5 Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä.
For Moses writes about the righteousness of the law, “The one who does them will live by them.”
6 Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: "Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?" se on: tuomaan Kristusta alas,
But the righteousness which is of faith says this, “Do not say in your heart, ‘Who will ascend into heaven?’ (that is, to bring Christ down);
or, 'Who will descend into the Abyss (Abyssos g12)?' (that is, to bring Christ up from the dead.)"
8 Mutta mitä se sanoo? "Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi"; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.
But what does it say? “The word is near you, in your mouth and in your heart;” that is, the word of faith which we preach:
9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
that if you will confess with your mouth that Jesus is Lord and believe in your heart that God raised him from the dead, you will be saved.
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
For with the heart one believes resulting in righteousness; and with the mouth confession is made resulting in salvation.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
For the Scripture says, “Whoever believes in him will not be disappointed.”
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
For there is no distinction between Jew and Greek; for the same Lord is Lord of all, and is rich to all who call on him.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
For, “Whoever will call on the name of the Lord will be saved.”
14 Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
How then will they call on him in whom they have not believed? How will they believe in him whom they have not heard? How will they hear without a preacher?
15 Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
And how will they preach unless they are sent? As it is written: “How beautiful are the feet of those who preach the Good News of peace, who bring glad tidings of good things!”
16 Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
But they did not all listen to the glad news. For Isaiah says, “Lord, who has believed our report?”
17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
So faith comes by hearing, and hearing by the word of God.
18 Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
But I say, did not they hear? Yes, most certainly, “Their sound went out into all the earth, their words to the ends of the world.”
19 Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: "Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan".
But I ask, did not Israel know? First Moses says, “I will provoke you to jealousy with that which is no nation. I will make you angry with a nation void of understanding.”
20 Ja Esaias on rohkea ja sanoo: "Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, jotka eivät minua kysyneet".
Isaiah is very bold and says, “I was found by those who did not seek me. I was revealed to those who did not ask for me.”
21 Mutta Israelista hän sanoo: "Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden".
But about Israel he says, “All day long I stretched out my hands to a disobedient and contrary people.”
