Psalmien 97

1 Herra on kuningas! Riemuitkoon maa; iloitkoot saaret, niin monta kuin niitä on.

Gospod caruje: nek se raduje zemlja! nek se vesele ostrva mnoga.

2 Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.

Oblak je i mrak oko njega; blagost i pravda podnožje prijestolu njegovu.

3 Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa hänen vihollisensa, yltympäri.

Oganj pred njim ide, i pali naokolo neprijatelje njegove.

4 Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.

Munje njegove sijevaju po vasiljenoj; vidi i strepi zemlja.

5 Vuoret sulavat niinkuin vaha Herran edessä, kaiken maan Herran edessä.

Gore kao vosak tope se od lica Gospodnjega, od lica Gospoda svoj zemlji.

6 Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.

Nebesa kazuju pravdu njegovu, i svi narodi vide slavu njegovu.

7 Kaikki kuvain kumartajat joutuvat häpeään, kaikki, jotka epäjumalista kerskaavat. Kumartakaa häntä, kaikki jumalat.

Nek se stide svi koji se klanjaju kipovima, koji se hvale idolima svojim. Poklonite mu se svi bogovi.

8 Siion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi, Herra.

Èuje i raduje se Sion, i kæeri se Judejske vesele radi sudova tvojih, Gospode!

9 Sillä sinä, Herra, olet Korkein yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.

Jer si ti, Gospode, visok nad svom zemljom i nadvišuješ sve bogove.

10 Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa.

Koji ljubite Gospoda, mrzite na zlo. On èuva duše svetaca svojih; iz ruku bezbožnièkih otima ih.

11 Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo.

Svjetlost se prosipa na pravednika, i veselje na one koji su prava srca.

12 Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä.

Radujte se pravedni o Gospodu, i slavite sveto ime njegovo.