Psalmien 95
1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
Vinde, cantemos alegres ao SENHOR; gritemos [de alegria] à rocha de nossa salvação.
2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
Cheguemos adiante de sua presença com agradecimentos; cantemos salmos a ele.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
Porque o Senhor é o grande Deus, e maior Rei do que todos os deuses.
4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
Na mão dele estão as profundezas da terra; e a ele pertencem os altos montes.
5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
Dele [também] é o mar, pois ele o fez; e suas mãos formaram a [terra] seca.
6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
Vinde, adoremos, e prostremo-nos; ajoelhemo-nos perante o SENHOR, que nos fez.
7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
Porque ele é o nosso Deus, e nós [somos] o povo do seu pasto, e as ovelhas de sua mão. Se hoje ouvirdes a voz dele,
8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
Não endureçais vosso coração, como em Meribá, como no dia da tentação no deserto,
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
Onde vossos pais me tentaram; eles me provaram, mesmo já tendo visto minha obra.
10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
Por quarenta anos aguentei com desgosto d [esta] geração, e disse: Este povo se desvia em seus corações; e eles não conhecem meus caminhos.
11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
Por isso jurei em minha ira que eles não entrarão no meu [lugar] de descanso.
