< Psalmien 95 >

1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
Pójdźcież, śpiewajmy Panu; wykrzykujmy skale zbawienia naszego.
2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
Uprzedźmy oblicze jego z chwałą; psalmy mu śpiewajmy.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
Albowiem Pan jest Bóg wielki, i król wielki nade wszystkich bogów.
4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
W jegoż rękach są głębokości ziemi, i wierzchy gór jego są.
5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
Jegoż jest morze, bo je on uczynił; i ziemia, którą ręce jego ukształtowały.
6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
Pójdźcie, kłaniajmy się, a upadajmy przed nim; klękajmy przed Panem, stworzycielem naszym.
7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
Onci jest zaiste Bóg nasz, a myśmy lud pastwiska jego, i owce rąk jego. Dziś, jeźli głos jego usłyszycie,
8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
Nie zatwardzajcież serca swego, jako w Meryba, a jako czasu kuszenia na puszczy.
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
Kiedy mię kusili ojcowie wasi, doświadczylić mię, i widzieli sprawy moje.
10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
Przez czterdzieści lat miałem spór z tym narodem, i rzekłem: Lud ten błądzi sercem, a nie poznali dróg moich;
11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
Którymem przysiągł w popędliwości mojej, że nie wnijdą do odpocznienia mego.

< Psalmien 95 >