< Psalmien 95 >
1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
Venite, applaudiamo al Signore, acclamiamo alla roccia della nostra salvezza.
2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
Accostiamoci a lui per rendergli grazie, a lui acclamiamo con canti di gioia.
3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
Poiché grande Dio è il Signore, grande re sopra tutti gli dei.
4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
Nella sua mano sono gli abissi della terra, sono sue le vette dei monti.
5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
Suo è il mare, egli l'ha fatto, le sue mani hanno plasmato la terra.
6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
Venite, prostràti adoriamo, in ginocchio davanti al Signore che ci ha creati.
7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
Egli è il nostro Dio, e noi il popolo del suo pascolo, il gregge che egli conduce.
8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
Ascoltate oggi la sua voce: «Non indurite il cuore, come a Meriba, come nel giorno di Massa nel deserto,
9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
dove mi tentarono i vostri padri: mi misero alla prova pur avendo visto le mie opere.
10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
Per quarant'anni mi disgustai di quella generazione e dissi: Sono un popolo dal cuore traviato, non conoscono le mie vie;
11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
perciò ho giurato nel mio sdegno: Non entreranno nel luogo del mio riposo».