Psalmien 95

1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.

O come, let us sing unto the Lord: let us shout joyfully to the rock of our salvation.

2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.

Let us come before his presence with thanksgiving, and shout joyfully unto him with psalms.

3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.

For a great God is the Lord, and a great King above all Gods;

4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.

In whose hand are the deep places of the earth; and whose are the heights of mountains;

5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.

Whose is the sea, and who hath made it; and whose hands have formed the dry land.

6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.

Oh come, let us prostrate ourselves and bow down: let us kneel before the Lord our Maker.

7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:

For he is our God; and we are the people of his pasture, and the flock of his hand: yea, this day, if ye will hearken to his voice,

8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,

Harden not your heart, as at Meribah, as on the day of the temptation in the wilderness:

9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.

When your fathers tempted me, proved me, although they had seen my doing.

10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.

Forty years long did I feel loathing on that generation, and I said, It is a people of an erring heart; and they truly acknowledged not my ways:

11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

So that I swore in my wrath, that they should not enter into my rest.