< Psalmien 94 >
1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
Gott der Rache, Jahwe, Gott der Rache, strahle auf!
2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
Erhebe dich, Richter der Erde, vergilt den Übermütigen, was sie andern angethan.
3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
Wie lange sollen die Gottlosen, Jahwe, wie lange sollen die Gottlosen frohlocken?
4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
Sie geifern, führen vermessene Reden; es überheben sich alle Übelthäter.
5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
Dein Volk, Jahwe, zermalmen sie und dein Besitztum bedrücken sie.
6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
Witwen und Fremdlinge würgen sie und die Waisen morden sie
7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
und wähnen: “Jah sieht es nicht und der Gott Jakobs merkt es nicht.”
8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
Merkt doch auf, ihr Unvernünftigen im Volke! und ihr Thoren - wann wollt ihr klug werden?
9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
Der das Ohr gepflanzt hat, sollte der nicht hören? der das Auge gebildet, sollte der nicht sehen?
10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
Der Völker in Zucht hält, sollte der nicht strafen - er, der die Menschen Erkenntnis lehrt?
11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
Jahwe kennt die Gedanken der Menschen, denn sie sind ein bloßer Hauch.
12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
Wohl dem Manne, den du zurechtweisest, Jah, und aus deinem Gesetze belehrst,
13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
ihm Ruhe zu schaffen vor Unglückstagen, bis dem Gottlosen die Grube gegraben wird.
14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
Denn Jahwe wird sein Volk nicht verstoßen, noch sein Besitztum preisgeben.
15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
Denn auf Gerechtigkeit wird der Rechtsspruch hinauskommen, und dem werden sich anschließen alle, die redliches Sinnes sind.
16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
Wer wird sich für mich gegen die Bösewichter erheben, wer für mich auftreten gegen die Übelthäter?
17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
Wäre Jahwe nicht meine Hilfe, so läge meine Seele wohl schon in der Todesstille.
18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
Wenn ich dachte: es wankt mein Fuß! so stützte mich deine Gnade, Jahwe.
19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
Wenn der schweren Gedanken in meinem Innern viele waren, erquickten deine Tröstungen meine Seele.
20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
Hat der verderbliche Stuhl mit dir Gemeinschaft, der wider Recht und Gesetz Unheil schafft?
21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
Sie scharen sich zusammen wider das Leben der Frommen und verurteilen unschuldiges Blut.
22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
Aber Jahwe ward mir zur Burg, und mein Gott zu einem Felsen, der mir Zuflucht bot.
23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
Und er vergalt ihnen ihren Frevel und vertilgt sie in ihrer Bosheit; es vertilgt sie Jahwe, unser Gott.