Psalmien 94
1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
Aw Angraeng Sithaw, lu lakung; Aw lu lakung Sithaw, amtueng thuih raeh.
2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
Aw long lokcaekkung, angthawk ah; amoek kami han katingah tangqum to paek ah.
3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
Angraeng, kasae kaminawk loe nasetto maw, kahoih ai kaminawk loe nasetto maw nawm o vop tih?
4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
Sethaih sah kaminawk loe amoek o boih, nihcae loe nasetto maw lok kaham lok to apae o vop tih?
5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
Aw Angraeng, nihcae mah nang ih kaminawk to atit o moe, na qawktoep kaminawk to pacaekthlaek o.
6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
Lamhmainawk, angvinnawk hoi ampa tawn ai kaminawk to a hum o.
7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
Angraeng mah hnu mak ai hmang, Jakob ih Sithaw mah doeh dawncang mak ai, tiah a thuih o.
8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
Minawk salakah kaom poekhaih tawn ai kaminawk, panoek oh; kamthu kaminawk, natuek naah maw palung na haa o tih?
9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
Naa sahkung mah loe thaih mak ai maw? Mik sahkung mah loe hnu mak ai maw?
10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
Sithaw panoek ai kami thuitaekkung mah loe, danpaek ai ah om tih maw? Kami palunghahaih patukkung loe, panoekhaih tawn ai maw?
11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
Kami poekhaih loe azom pui ni, tiah Angraeng mah panoek.
12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
Aw Angraeng, kasae kami hanah tangqom takae ai karoek to, karai tonghaih niah anih to nang haksak hanah, na thuihtaek moe, na lok patuk ih kami loe tahamhoih.
13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
Angraeng mah angmah ih kaminawk to pahnawt sut mak ai, angmah ih qawktoep kaminawk doeh prawtsut mak ai.
15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
Toenghaih nuiah lokcaekhaih to om tih, poektoeng kaminawk boih loe to hmuen to pazui o tih.
16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
Kasae kaminawk tuk hanah mi maw kai hanah angthawk tih? To tih ai boeh loe kasae sah kaminawk tuk hanah mi maw kai han angdoe tih?
17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
Angraeng mah na bomh ai nahaeloe, akra ai ah ka hinghaih hae amding rue duekhaih ahmuen ah ka om tih boeh.
18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
Kai mah, Ka khok loe amthaek boeh, tiah ka thuih naah, Aw Angraeng, na palungnathaih hoiah kai to nang patawnh.
19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
Ka palung thung poekhaih angpung sut naah, ka hinghaih to nang hoesak.
20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
Toeng ai ah lokcaek kaminawk to na koeh ai, kamro angraeng tangkhang loe nang hoiah angkomhaih oh maw?
21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
Nihcae loe katoeng kami hinghaih to lak hanah, amkhueng o moe, zaehaih tawn ai kami hum hanah khokhan o.
22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
Toe Angraeng loe kacak kai ih sipae ah oh; ka Sithaw loe ka buephaih lungsong ah oh.
23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
Angraeng mah nihcae zaehaih to angmacae nuiah krahsak ueloe, kasae a sak o haih pongah nihcae to amrosak tih; ue, aicae Angraeng Sithaw mah nihcae to paro tih.
