< Psalmien 92 >
1 Virsi, sapatinpäivä-laulu. Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,
Dziesma svētdienā dziedama. Laba lieta ir, To Kungu slavēt un dziedāt Tavam Vārdam, Tu Visuaugstākais,
2 aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi
Rītos izteikt Tavu žēlastību un naktīs Tavu uzticību,
3 kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.
Uz tām desmit stīgām un uz stabulēm, ar spēlēšanu uz koklēm.
4 Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.
Jo, Kungs, Tu mani iepriecini ar Saviem darbiem; es gavilēju par to, ko Tava roka dara.
5 Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.
Ak Kungs, cik lieli ir Tavi darbi, cik ļoti dziļas Tavas domas!
6 Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.
Nejēga to neatzīst, un ģeķis to nesaprot.
7 Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.
Gan bezdievīgie zaļo kā zāle, un visi ļauna darītāji zeļ; tomēr tie top izdeldēti mūžīgi mūžam.
8 Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.
Bet Tu, Kungs, esi tas augstākais mūžīgi.
9 Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat hajallensa.
Jo redzi, Tavi ienaidnieki, ak Kungs, redzi, Tavi ienaidnieki iet bojā, visi ļaundarītāji top izkaisīti.
10 Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.
Bet Tu paaugstini manu ragu kā vērša ragu; es esmu apliets ar jaunu eļļu.
11 Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat nousseet minua vastaan.
Un manas acis uzlūko ar prieku manus nicinātājus, manas ausis iepriecinājās par tiem, kas ļaunā prātā pret mani ceļas.
12 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
Taisnais zaļo kā palma koks, viņš aug kā ciedru koks uz Lībanus.
13 He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.
Kas Tā Kunga namā ir stādīti, tie zaļo mūsu Dieva pagalmos.
14 Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat
Vēl pašā vecumā tie nes augļus, tie ir auglīgi un zaļi,
15 ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.
Un stāsta, ka Tas Kungs, mans patvērums, ir taisns, un netaisnības nav pie Viņa.