Psalmien 9
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.
To the chief Musician upon Muthlabben, A Psalm of David. I will praise [thee], O LORD, with my whole heart; I will show forth all thy wonderful works.
2 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
I will be glad and rejoice in thee: I will sing praise to thy name, O thou most High.
3 Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
When my enemies are turned back, they shall fall and perish at thy presence.
4 Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
For thou hast maintained my right and my cause; thou sattest on the throne judging right.
5 Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
Thou hast rebuked the heathen, thou hast destroyed the wicked, thou hast put out their name for ever and ever.
6 Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
O thou enemy, destructions are come to a perpetual end: and thou hast destroyed cities; their memorial hath perished with them.
7 Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
But the LORD shall endure for ever: he hath prepared his throne for judgment.
8 Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
9 Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
10 Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
And they that know thy name will put their trust in thee: for thou, LORD, hast not forsaken them that seek thee.
11 Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
Sing praises to the LORD, who dwelleth in Zion: declare among the people his doings.
12 Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
When he maketh inquisition for blood, he remembereth them: he forgetteth not the cry of the humble.
13 Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
Have mercy upon me, O LORD; consider my trouble [which I suffer] from them that hate me, thou that liftest me up from the gates of death:
14 että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
That I may show forth all thy praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in thy salvation.
15 Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
The heathen are sunk down in the pit [that] they made: in the net which they hid is their own foot taken.
16 Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. (Sela)
The LORD is known [by] the judgment [which] he executeth: the wicked is snared in the work of his own hands. (Higgaion, Selah)
The wicked shall be turned into hell, [and] all the nations that forget God. (Sheol h7585)
18 Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
For the needy shall not always be forgotten: the expectation of the poor shall [not] perish for ever.
19 Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.
Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in thy sight.
20 Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. (Sela)
Put them in fear, O LORD: [that] the nations may know themselves [to be but] men. (Selah)
