Psalmien 9
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.
For the end, a Psalm of David, concerning the secrets of the Son. I will give thanks to you, O Lord, with my whole heart; I will recount all your wonderful works.
2 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
I will be glad and exult in you: I will sing to your name, O you Most High.
3 Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
When mine enemies are turned back, they shall be feeble and perish at your presence.
4 Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
For you have maintained my cause and my right; you sat on the throne, that judge righteousness.
5 Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
You have rebuked the nations, and the ungodly one has perished; you have blotted out their name for ever, even for ever and ever.
6 Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
The swords of the enemy have failed utterly; and you have destroyed cities: their memorial has been destroyed with a noise,
7 Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
but the Lord endures for ever: he has prepared his throne for judgement.
8 Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
And he will judge the world in righteousness, he will judge the nations in uprightness.
9 Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
The Lord also is become a refuge for the poor, a seasonable help, in affliction.
10 Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
And let them that know your name hope in you: for you, O Lord, have not failed them that diligently seek you.
11 Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
Sing praises to the Lord, who dwells in Sion: declare his dealings amongst the nations.
12 Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
For he remembered them, [in] making inquisition for blood: he has not forgotten the supplication of the poor.
13 Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
Have mercy upon me, O Lord; look upon my affliction [which I suffer] of mine enemies, you that lift me up from the gates of death:
14 että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
that I may declare all your praises in the gates of the daughter of Sion: I will exult in your salvation.
15 Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
The heathen are caught in the destruction which they planned: in the very snare which they hid is their foot taken.
16 Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. -Kanteleen välisoitto. (Sela)
The Lord is known as executing judgements: the sinner is taken in the works of his hands. (A song of, Pause)
Let sinners be driven away into Hades, [even] all the nations that forget God. (Sheol h7585)
18 Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
For the poor shall not be forgotten for ever: the patience of the needy ones shall not perish for ever.
19 Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.
Arise, O Lord, let not man prevail: let the heathen be judged before you.
20 Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. (Sela)
Appoint, O Lord, a lawgiver over them: let the heathen know that they are men. (Pause)
