< Psalmien 89 >
1 Esrahilaisen Eetanin mietevirsi. Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
Әзраһлиқ Етан язған «Масқил»: — Пәрвәрдигарниң өзгәрмәс муһәббитини әбәдий күйләймән, Ағзимда дәвирдин-дәвиргичә һәқиқәт-садақитиңни аян қилимән.
2 Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -
Чүнки мән: Өзгәрмәс муһәббәт мәңгүгә тиклинип маңиду, Сән һәқиқәт-садақитиңни әршиәлада мустәһкәмләватисән — дәп билдим;
3 "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:
Сән дедиңки: — «Мән талливалғиним билән әһдә түзгәнмән; Қулум Давутқа қәсәм қилдим: —
4 'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'". (Sela)
Сениң әвладиңни мәңгү давам қилдуримән, Тәхтиңни әвлаттин-әвлатқа қуруп чиқимән». (Селаһ)
5 Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.
Һәм асманларму Сениң мөҗизилириңни тәбрикләйду, и Пәрвәрдигар, Муқәддәсләрниң җамаитидә улар һәқиқәт-садақитиңни мәдһийиләйду;
6 Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?
Чүнки асманларда Пәрвәрдигарниң тәңдиши барму? Қудрәт Егисиниң оғуллири арисида Пәрвәрдигарға охшайдиған ким бар?
7 Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.
Тәңриниң һәйвиси муқәддәсләрниң мәҗлисидикиләрни қаттиқ титритиду, Униң әтрапидикиләрниң һәммиси үчүн У қорқунучлуқтур.
8 Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.
И Пәрвәрдигар, самавий қошунларниң Сәрдари болған Худа, Қудрәтлик Яһ, Саңа охшайдиған ким бар? Әтрапиңда һәқиқәт-садақитиң туруқлуқтур.
9 Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.
Деңизниң мәғрурлуғи үстидин һөкүм сүрисән, Долқунлири өркәшлигәндә, сән уларни тиничландурисән;
10 Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.
Раһабни өлгидәк янҗидиңсән, Күчлүк билигиң билән дүшмәнлириңни тирипирән қилип тарқитивәттиң.
11 Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.
Асманлар сениңки, йәрму Сениңкидур, Җаһан һәм униңға толған һәммини бәрпа қилдиң.
12 Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.
Шимал вә җәнупни, уларни яратқансән, Табор вә Һәрмон чоққилири намиңни яңритип күйләр.
13 Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
Қудрәтлик биләк сениңкидур; Күчлүктур Сениң қолуң, оң қолуң һәм көтириклүктур.
14 Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.
Тәхтиңниң ули һәққанийлиқ һәм адаләттур, Муһәббәт һәм һәқиқәт-садақәт дайим дидариң алдида маңиду.
15 Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!
Тәнтәнә садасини билгән хәлиқ бәхитликтур; Улар Сениң җамалиңниң нурида маңиду, и Пәрвәрдигар!
16 He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
Улар намиңда күн бойи шат болар, Һәққанийлиғиңда улар көтирилди.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.
Чүнки уларниң күчиниң шан-шәриви өзүңдурсән, Сениң илтипатиң билән мүңгүзимиз көтирилиду.
18 Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.
Чүнки Пәрвәрдигар бизниң қалқинимиз, Исраилдики Муқәддәс Болғучи Шаһимиздур.
19 Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:
Сән бурун Өз мөмин бәндәңгә ғайипанә аламәттә көрүнүп сөз қилип шуни дегән едиңсән: — «Мән бир әзимәт үстигә ярдимимни қондурдум, Әл арисидин мән талливалған бирисини көтәрдим;
20 minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
Қулум Давутни таптим, Муқәддәс мейим билән Мән уни мәсиһ қилип тиклидим.
21 Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.
Қолум униңға яр болушқа бекитилгән, Билигим уни күчләндүриду.
22 Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;
Дүшмән униңдин һеч алван-селиқ алмайду, Пәскәш адәм уни қистимайду;
23 vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
Бәлки Мән рәқиплирини униң алдида янҗиймән, Уни өч көргәнләрни йәр билән йәксан қилимән;
24 Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.
Өз һәқиқәт-садақитим һәм меһир-муһәббитим униңға яр болар, Һәм Мениң намим билән униң мүңгүзи көтирилиду.
25 Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.
Мән униң қолини деңиз үстидә, Оң қолини дәриялар үстидә қойимән.
26 Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.
У Мени чақирип дәйдуки: — «Сән мениң Атам, мениң Тәңрим, Ниҗатлиғим болған қорам тешимдурсән!».
27 Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
Мән йәнә уни Мениң тунҗа оғлум дәп, Дуния падишалиридин әң жуқуриси қилимән.
28 Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.
Мениң муһәббитимни униң үчүн әбәдий қалдуримән, Мениң әһдәм униң билән мәһкәм туриду;
29 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.
Мән униң нәслини әбәдийләштүримән, Униң тәхтини асманниң күнлиридәк давам қилдуримән.
30 Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
Мабада оғуллири Тәврат-қанунумдин чиқип, Һөкүмлирим бойичә жүрмисә,
31 jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
Бәлгүлимилиримни бузса, Әмирлиримгә итаәт қилмиса,
32 niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
— У вақитта итаәтсизлигини таяқ билән, Гунайини яра-җараһәт билән җазалаймән.
33 mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.
Лекин муһәббитимни униңдин үзүп қоймаймән, Һәқиқәт-садақитимгә хиянәт қилмаймән;
34 En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
Мән түзгән әһдәмни әсла бузмаймән, Ләвлиримдин чиққанлирини һеч өзгәртмәймән.
35 Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:
Мән бир қетим пак-муқәддәслигимгә қәсәм ичтим — Давутқа қәти ялған сөзлимәймән: —
36 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
«Униң әвлади әбәдий давамлишар; Униң тәхти көз алдимдики қуяш кәби турар;
37 se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." (Sela)
У ай кәби мәңгүлүк мустәһкәмлинәр, Асмандики турғун гувачидәк мәзмут турар». (Селаһ)
38 Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.
Бирақ Сән буларни чәткә қеқип, тенип кәттиң; Сән мәсиһ қилған падишаға қаттиқ ғәзәпләндиң.
39 Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.
Қулуң билән түзгән әһдидин ваз кәчтиң, Униң таҗини йәргә ташлап дағ тәккүздуң.
40 Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.
Униң барлиқ там-пасиллирини жиқитип, Қәлъәлирини харабиликкә айландурдуң.
41 Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.
Йолдин өтүватқанларниң һәммиси уни булимақта, У барлиқ хошнилири алдида рәсва болди.
42 Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.
Уни әзгәнләрниң оң қолини жуқури көтәрдиң, Пүткүл дүшмәнлирини хошал қилдиң.
43 Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.
Бәрһәқ, Сән униң қиличиниң бисини қайривәттиң, Җәңдә уни тик турғузмидиң.
44 Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.
Униң җулалиқини йоқитип, Униң тәхтини йәргә өрүвәттиңсән.
45 Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. (Sela)
Яшлиқ күнлирини Сән қисқарттиң, Уни хиҗаләткә чөмдүрдүң. (Селаһ)
46 Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?
Қачанғичә, и Пәрвәрдигар? Өзүңни әбәдий йошуриверәмсән? Қәһриң от кәби мәңгү янарму?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.
Маңа нисбәтән, өмүрниң қис екәнлигини әстә тутқин! Немишқиму барлиқ инсан балилирини беһудиликкә яратқансән?
48 Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? (Sela) (Sheol )
Қени, қайси адәм яшап өлүмни көрмәйдикән? У җенини тәһтисараниң чаңгилидин қутқузаламдикән? (Селаһ) (Sheol )
49 Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
Сән һәқиқәт-садақитиңдә Давутқа қәсәм ичкән, Авалқи меһир-муһәббәтләр қәйәрдә қалди, я Рәббим?
50 Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,
Қуллириң учраватқан мәсқириләрни яд әткәйсән, и Рәб — Мән ичимдә пүткүл күчлүк әлләрниң мазақлирини көтирип жүримән —
51 kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.
Дүшмәнлириңниң Өзүң мәсиһ қилғанниң қәдәмлирини қанчилик мәсқирилигинини, И Пәрвәрдигар, яд әткәйсән!
52 Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.
Пәрвәрдигарға мәңгүгә тәшәккүр-мәдһийә қайтурулсун! Амин! Амин!