Psalmien 89
1 Esrahilaisen Eetanin mietevirsi. Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
Poučna pjesma. Ezrahijca Etana. O ljubavi Jahvinoj pjevat ću dovijeka, kroza sva koljena vjernost ću tvoju naviještati.
2 Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -
Ti reče: “Zavijeke je sazdana ljubav moja!” U nebu utemelji vjernost svoju:
3 "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:
“Savez sklopih s izabranikom svojim, zakleh se Davidu, sluzi svome:
4 'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'". (Sela)
tvoje potomstvo održat ću dovijeka, za sva koljena sazdat ću prijestolje tvoje.”
5 Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.
Nebesa veličaju čudesa tvoja, Jahve, i tvoju vjernost u zboru svetih.
6 Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?
TÓa tko je u oblacima ravan Jahvi, tko li je Jahvi sličan među sinovima Božjim?
7 Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.
Bog je strahovit u zboru svetih, velik i strašan svima oko sebe.
8 Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.
Jahve, Bože nad Vojskama, tko je kao ti? Silan si, Jahve, i vjernost te okružuje.
9 Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.
Ti zapovijedaš bučnome moru, obuzdavaš silu valova njegovih;
10 Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.
ti sasječe Rahaba i zgazi, snažnom mišicom rasu dušmane svoje.
11 Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.
Tvoja su nebesa i tvoja je zemlja, zemljin krug ti si sazdao i sve što je na njemu;
12 Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.
sjever i jug ti si stvorio, Tabor i Hermon kliču imenu tvojemu.
13 Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
Tvoja je mišica snažna, ruka čvrsta, desnica dignuta.
14 Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.
Pravda i Pravednost temelj su prijestolja tvoga, Ljubav i Istina koračaju pred tobom.
15 Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!
Blago narodu vičnu svetom klicanju, on hodi u sjaju lica tvojega, Jahve,
16 He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
u tvom se imenu raduje svagda i tvojom se pravdom ponosi.
17 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.
Jer ti si ures moći njegove, po tvojoj milosti raste snaga naša.
18 Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.
Jer Jahve je štit naš, Svetac Izraelov kralj je naš.
19 Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:
Nekoć si u viđenju govorio pobožnima svojim: “Junaku stavih krunu na glavu, izabranika iz naroda izdigoh;
20 minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
nađoh Davida, slugu svoga, svetim ga svojim uljem pomazah,
21 Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.
da ruka moja svagda ostane s njime i moja mišica da ga krijepi.
22 Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;
Neće ga nadmudriti dušmanin, niti oboriti sin bezakonja.
23 vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
Razbit ću pred njim protivnike njegove, pogubit ću mrzitelje njegove.
24 Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.
Vjernost moja i dobrota bit će s njime i u mome imenu rast će mu snaga.
25 Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.
Pružit ću njegovu ruku nad more, do Rijeke desnicu njegovu.
26 Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.
On će me zvati: 'Oče moj! Bože moj i hridi spasa mojega.'
27 Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
A ja ću ga prvorođencem učiniti, najvišim među kraljevima svijeta.
28 Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.
Njemu ću sačuvati dovijeka naklonost svoju i Savez svoj vjeran.
29 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.
Njegovo ću potomstvo učiniti vječnim i prijestolje mu kao dan nebeski.
30 Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
Ako li mu sinovi Zakon moj ostave i ne budu hodili po naredbama mojim,
31 jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
ako li prestupe odredbe moje i ne budu čuvali zapovijedi mojih;
32 niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
šibom ću kazniti nedjelo njihovo, udarcima ljutim krivicu njihovu,
33 mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.
ali mu naklonosti svoje oduzeti neću niti ću prekršiti vjernosti svoje.
34 En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
Neću povrijediti Saveza svojega i neću poreći obećanja svoga.
35 Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:
Jednom se zakleh svetošću svojom: Davida prevariti neću:
36 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
potomstvo će njegovo ostati dovijeka, prijestolje njegovo preda mnom kao sunce,
37 se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." (Sela)
ostat će dovijeka kao mjesec, vjerni svjedok na nebu.”
38 Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.
A sada ti ga odbi i odbaci, silno se razgnjevi na pomazanika svoga.
39 Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.
Prezre Savez sa slugom svojim i krunu njegovu do zemlje ponizi.
40 Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.
Razvali sve zidine njegove, njegove utvrde u ruševine baci.
41 Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.
Pljačkaju ga svi što naiđu, na ruglo je susjedima svojim.
42 Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.
Podiže desnicu dušmana njegovih i obradova protivnike njegove.
43 Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.
Otupi oštricu mača njegova, u boju mu ne pomože.
44 Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.
Njegovu sjaju kraj učini, njegovo prijestolje na zemlju obori.
45 Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. (Sela)
Skratio si dane mladosti njegove, sramotom ga pokrio.
46 Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?
TÓa dokle ćeš, Jahve? Zar ćeš se uvijek skrivati? Hoće li gnjev tvoj k'o oganj gorjeti?
47 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.
Sjeti se kako je kratak život moj, kako si ljude prolazne stvorio!
48 Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? (Sela) (Sheol h7585)
Tko živ smrti vidjeti neće? Tko će od ruke Podzemlja dušu sačuvati? (Sheol h7585)
49 Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
Gdje li je, Jahve, tvoja dobrota iskonska kojom se Davidu zakle na vjernost svoju?
50 Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,
Sjeti se, Jahve, sramote slugu svojih: u srcu nosim svu mržnju pogana
51 kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.
s kojom nasrću dušmani tvoji, Jahve, s kojom nasrću na korake pomazanika tvoga.
52 Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.
Blagoslovljen Jahve dovijeka! Tako neka bude. Amen!
