Psalmien 88
1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
A Song, a psalm of the Korahites. To the leader: according to Mahalath Leannoth. A Maskil of Heman the Ezrahite. O Lord my God, I cry for help in the day-time, in the night my cry is before you;
2 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
let my prayer come into your presence, incline your ear to my cry.
3 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
For I am sated with sorrow, my life draws near to Sheol. (Sheol h7585)
4 Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
I am counted with those who go down to the pit; without strength am I.
5 Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
My home is among the dead, like the slain that lie in the grave, whom you remember no more cut off as they are from your hand.
6 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
In the deepest pit you have put me, in shadows deep and dark.
7 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
Your wrath lies heavy upon me, waves of your anger roll over me. (Selah)
8 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
You have put my friends far from me, you have made them shun me. I am shut in, and cannot escape,
9 Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
my eyes are wasted with sorrow. I call on you, Lord, every day, spreading my hands out to you.
10 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
For the dead can you work wonders? Can the shades rise again to praise you? (Selah)
11 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
Can your kindness be told in the grave, your faithfulness in the tomb?
12 Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
Can your wonders be known in the darkness, or your help in the land of forgetfulness?
13 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
I cry for help to you, in the morning my prayer comes before you.
14 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
Why, O Lord, do you spurn me, and hide your face from me?
15 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
From my youth I am wretched and dying, I am numbed by the terrors I bear.
16 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
The fires of your wrath have passed over me, your terrors destroy me,
17 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
surging around me forever, hemming me in altogether.
18 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
Those who love me you put far from me; the dark is my only friend.
