< Psalmien 88 >
1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
[A Song. A Psalm by the sons of Korah. For the Chief Musician. To the tune of "The Suffering of Affliction." A contemplation by Heman, the Ezrahite.] YHWH, the God of my salvation, I have cried day and night before you.
2 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Let my prayer enter into your presence. Turn your ear to my cry.
3 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol )
For my soul is full of troubles. My life draws near to Sheol. (Sheol )
4 Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
I am counted among those who go down into the pit. I am like a man who has no help,
5 Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
set apart among the dead, like the slain who lie in the grave, whom you remember no more. They are cut off from your hand.
6 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
You have laid me in the lowest pit, in the darkest depths.
7 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
Your wrath lies heavily on me. You have afflicted me with all your waves. (Selah)
8 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
You have taken my friends from me. You have made me an abomination to them. I am confined, and I can't escape.
9 Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
My eyes are dim from grief. I have called on you daily, YHWH. I have spread out my hands to you.
10 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
Do you show wonders to the dead? Do the dead rise up and praise you? (Selah)
11 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
Is your loving kindness declared in the grave? Or your faithfulness in Destruction?
12 Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
Are your wonders made known in the dark? Or your righteousness in the land of forgetfulness?
13 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
But to you, YHWH, I have cried. In the morning, my prayer comes before you.
14 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
YHWH, why do you reject my soul? Why do you hide your face from me?
15 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
I am afflicted and ready to die from my youth up. While I suffer your terrors, I am distracted.
16 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
Your fierce wrath has gone over me. Your terrors have cut me off.
17 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
They came around me like water all day long. They completely engulfed me.
18 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
You have put lover and friend far from me, and my friends into darkness.