Psalmien 88
1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
A song. A Psalm of the sons of Korah. For the choirmaster. According to Mahalath Leannoth. A Maskil of Heman the Ezrahite. O LORD, the God of my salvation, day and night I cry out before You.
2 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
May my prayer come before You; incline Your ear to my cry.
3 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
For my soul is full of troubles, and my life draws near to Sheol. (Sheol h7585)
4 Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
I am counted among those descending to the Pit. I am like a man without strength.
5 Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
I am forsaken among the dead, like the slain who lie in the grave, whom You remember no more, who are cut off from Your care.
6 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
You have laid me in the lowest Pit, in the darkest of the depths.
7 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
Your wrath weighs heavily upon me; all Your waves have submerged me.
8 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
You have removed my friends from me; You have made me repulsive to them; I am confined and cannot escape.
9 Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
My eyes grow dim with grief. I call to You daily, O LORD; I spread out my hands to You.
10 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
Do You work wonders for the dead? Do departed spirits rise up to praise You?
11 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
Can Your loving devotion be proclaimed in the grave, Your faithfulness in Abaddon?
12 Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
Will Your wonders be known in the darkness, or Your righteousness in the land of oblivion?
13 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
But to You, O LORD, I cry for help; in the morning my prayer comes before You.
14 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
Why, O LORD, do You reject me? Why do You hide Your face from me?
15 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
From my youth I was afflicted and near death. I have borne Your terrors; I am in despair.
16 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
Your wrath has swept over me; Your terrors have destroyed me.
17 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
All day long they engulf me like water; they enclose me on every side.
18 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
You have removed my beloved and my friend; darkness is my closest companion.
