< Psalmien 84 >
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
Kako su mili stanovi tvoji, Gospode nad silama!
2 Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
Gine duša moja želeæi u dvore Gospodnje; srce moje i tijelo moje otima se k Bogu živome.
3 Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
I ptica nahodi kuæu, i lastavica gnijezdo sebi gdje leže ptiæe svoje, kod oltara tvojih, Gospode nad silama, care moj i Bože moj!
4 Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. (Sela)
Blago onima koji žive u domu tvom! Oni te hvale bez prestanka.
5 Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
Blago onima kojima je (sila) u tebi, i kojima su u srcu putovi tvoji!
6 Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.
Iduæi dolinom plaèevnom, pretvaraju je u izvore, i dažd je odijeva blagoslovima.
7 He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
Idu zbor za zborom, javljaju se pred Bogom na Sionu.
8 Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. (Sela)
Gospode, Bože nad silama! usliši molitvu moju, Bože Jakovljev!
9 Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.
Bože, branièu naš! sagni se i vidi lice pomazanika svojega!
10 Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
Jer je bolje jedan dan u dvorima tvojim od hiljade. Volim biti na pragu doma Božijega nego živjeti u šatorima bezbožnièkim.
11 Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
Jer je Gospod Bog sunce i štit, Gospod daje blagodat i slavu; onima koji hode u bezazlenosti ne ukraæuje nijednoga dobra.
12 Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!
Gospode nad silama! blago èovjeku, koji se u te uzda!