Psalmien 83

1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.

Ó Deus, não estejas em silêncio; não te cales, nem te aquietes, ó Deus.

2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.

Porque eis que teus inimigos fazem tumulto, e os que te aborrecem levantaram a cabeça.

3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.

Tomaram astuto conselho contra o teu povo, e consultavam contra os teus escondidos.

4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".

Disseram: Vinde, e desarreiguemo-los para que não sejam nação, nem haja mais memória do nome de Israel.

5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:

Porque consultaram juntos e unânimes; eles se aliam contra ti:

6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,

As tendas de Edom, e dos ismaelitas, de Moab, e dos agarenos,

7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.

De Gebal, e de Ammon, e de Amalek, de Palestina, com os moradores de Tiro.

8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)

Também Assyria se ajuntou com eles: foram ajudar aos filhos de Lot (Selah)

9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.

Faze-lhes como aos madianitas; como a Sisera, como a Jabin na ribeira de Kison.

10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.

Os quais pereceram em Endor; tornaram-se como estrume para a terra.

11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,

Faze aos seus nobres como a Oreb, e como a Zeeb e a todos os seus príncipes, como a Zebah e como a Zalmuna;

12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".

Que disseram: Tomemos para nós as casas de Deus em possessão.

13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.

Deus meu, faze-os como um tufão, como a aresta diante do vento.

14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,

Como o fogo que queima um bosque, e como a chama que incendeia as brenhas,

15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.

Assim os persegue com a tua tempestade, e os assombra com o teu torvelinho.

16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.

Encham-se de vergonha as suas faces, para que busquem o teu nome, Senhor.

17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.

Confundam-se e assombrem-se perpetuamente; envergonhem-se, e pereçam.

18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.

Para que saibam que tu, a quem só pertence o nome de Jehovah, és o altíssimo sobre toda a terra.