Psalmien 83
1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
Ein song, ein salme av Asaf. Gud, teg ikkje! haldt deg ikkje still og roleg, Gud!
2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
For sjå, dine fiendar bråkar, og dei som hatar deg, lyfter hovudet!
3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
Mot ditt folk legg dei sløge råder, og dei samråder seg mot deim som du tek vare på.
4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
Dei segjer: «Kom, lat oss rydja deim ut, so dei ikkje lenger er eit folk! og Israels namn skal ingen meir koma i hug!»
5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
For dei hev av hjarta samrådt seg, mot deg gjeng dei i pakt.
6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
Edoms tjeld og ismaelitarne, Moab og hagarenarne,
7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
Gebal og Ammon og Amalek, Filistarland med deim som bur i Tyrus.
8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
Ogso Assur hev gjenge i lag med deim, han låner sin arm til Lots søner. (Sela)
9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
Gjer med deim som med Midjan! som med Sisera, som med Jabin ved Kisons bekk!
10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
Dei vart øydelagde ved En-Dor, dei vart til møk på marki.
11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
Far med deim, deira fremste menner, som med Oreb og Ze’eb, og med alle deira hovdingar som med Zebah og Salmunna!
12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
deim som segjer: «Lat oss hertaka Guds bustader!»
13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
Min Gud, gjer deim som ein dustkvervel, som agner for vinden!
14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
Lik ein eld som brenn ein skog, lik ein loge som set eld på fjell,
15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
soleis forfylgje du deim med din storm og skræme deim med ditt uver!
16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Fyll deira andlit med skam, at dei må søkja ditt namn, Herre!
17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
Lat deim skjemmast og skræmast æveleg og alltid, lat dei verta skjemde og ganga til grunnar!
18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
Og lat deim få vita, at einast du hev namnet Herre, den Høgste yver heile jordi!
