Psalmien 83
1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
Asafa dziesma. Ak Dievs, neciet klusu, neesi kā mēms un nekavējies, ak stiprais Dievs!
2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
Jo redzi, Tavi ienaidnieki trako un Tavi nīdētāji paceļ galvu.
3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
Tie ņēmās viltīgus padomus pret Taviem ļaudīm un sarunājās pret tiem, ko Tu glabā.
4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
Tie saka tā: nāciet, izdeldēsim tos, ka tie vairs nav tauta, un ka Israēla vārds vairs netop pieminēts.
5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
Jo no sirds tie kopā ir sarunājušies un derību pret Tevi derējuši,
6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
Edoma un Ismaēliešu teltis, Moabs un Hagarieši,
7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
Ģebals, Amons un Amaleks, Fīlisti ar Tirus iedzīvotājiem.
8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
Arī Asurs stāv viņiem klāt un ir Lata bērniem par elkoni. (Sela)
9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
Dari tiem kā Midijanam, kā Siseram, kā Jabinam pie Kisones upes.
10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
Tie ir samaitāti Endorā un palikuši zemei par mēsliem.
11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
Dari tos un viņu lielos kungus tā kā Orebu un Zebu, un visus viņu virsniekus kā Zebahu un Calmunu,
12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
Kas sacīja: ņemsim to jauko Dieva zemi sev par mantu.
13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
Mans Dievs, dari tos par viesuli, par pelavām vēja priekšā.
14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
Tā kā uguns mežu sadedzina, un kā liesma kalnus iededzina;
15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
Tāpat dzenies tiem pakaļ ar Savu vētru un iztrūcini tos ar Savām aukām.
16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Pildi viņu vaigus ar kaunu, ka tie, Kungs, meklē Tavu Vārdu.
17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
Lai tie top kaunā un iztrūcinājās mūžīgi mūžam un kļūst apkaunoti un iet bojā.
18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
Lai tie atzīst, ka Tu vien ar Savu Vārdu esi Tas Kungs, tas Visuaugstākais pār visu pasauli.
