< Psalmien 83 >
1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
Ein Gesang, ein Lied, von Asaph. Gott, sei nicht still! Schweig nicht! Bleib nicht so ruhig, Gott!
2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
Denn siehe, Deine Feinde sind geschäftig; das Haupt erheben Deine Hasser.
3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
Sie halten, Deinem Volk zuwider, listig Rat, beraten gegen Deine Schutzbefohlenen.
4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
Sie sprechen: "Auf, wir wollen sie als Volk vernichten. Nie werde mehr des Namen Israels gedacht!"
5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
Einmütig halten Rat und schließen gegen Dich ein Bündnis
6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
Edoms und Ismaels Gezelte, Moabs und die der Agarener,
7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
Gebal, Ammon und Amalek, Philisterland und Tyrier.
8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
Auch Assur schließt sich ihnen an; sie leihen ihren Arm den Söhnen Lots. (Sela)
9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
Behandle sie wie Midian, wie Sisara, wie Jabin an dem Kisonsbach!
10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
Zu Endor wurden sie vertilgt; sie wurden Dünger für das Ackerfeld.
11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
Tu ihren Edlen wie Oreb und Zeeb, wie Zeba und Salmunna, allen ihren Fürsten!
12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
Sie sprechen: "Lasset Gottes Auen uns erobern!"
13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
Mein Gott! Mach sie dem Wirbellaube gleich, den Stoppeln vor dem Winde!
14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
Wie Feuer, das den Wald verzehrt, wie Flammen, Berge sengend,
15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
jag ihnen nach mit Deinem Wetter! Und schreckt sie mit Deinem Sturme!
16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Füll an ihr Angesicht mit Schmach, auf daß sie Deinen Namen fürchten, Herr!
17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
Sie sollen schämen sich, für immerdar verwirrt, mit Schanden untergehen!
18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
Dann merken sie, daß Du mit Deinem Namen heißest