Psalmien 83
1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
A Song, — A Psalm of Asaph. O God, let there be no silence to Thee, Be not silent, nor be quiet, O God.
2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
For, lo, Thine enemies do roar, And those hating Thee have lifted up the head,
3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
Against Thy people they take crafty counsel, And consult against Thy hidden ones.
4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
They have said, 'Come, And we cut them off from [being] a nation, And the name of Israel is not remembered any more.'
5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
For they consulted in heart together, Against Thee a covenant they make,
6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
Tents of Edom, and Ishmaelites, Moab, and the Hagarenes,
7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
Gebal, and Ammon, and Amalek, Philistia with inhabitants of Tyre,
8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
Asshur also is joined with them, They have been an arm to sons of Lot. (Selah)
9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
Do to them as [to] Midian, As [to] Sisera, as [to] Jabin, at the stream Kishon.
10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
They were destroyed at Endor, They were dung for the ground!
11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
Make their nobles as Oreb and as Zeeb, And as Zebah and Zalmunna all their princes,
12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
Who have said, 'Let us occupy for ourselves The comely places of God.'
13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
O my God, make them as a rolling thing, As stubble before wind.
14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
As a fire doth burn a forest, And as a flame setteth hills on fire,
15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
So dost Thou pursue them with Thy whirlwind, And with Thy hurricane troublest them.
16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Fill their faces [with] shame, And they seek Thy name, O Jehovah.
17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
They are ashamed and troubled for ever, Yea, they are confounded and lost.
18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
And they know that Thou — (Thy name [is] Jehovah — by Thyself, ) [Art] the Most High over all the earth!
