< Psalmien 83 >
1 Laulu, Aasafin virsi. Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.
Píseň a žalm Azafův. Bože, neodmlčujž se, nečiň se neslyše, aniž se upokojuj, ó Bože silný.
2 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.
Nebo aj, nepřátelé tvoji se bouří, a ti, kteříž tě v nenávisti mají, pozdvihují hlavy.
3 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.
Chytře tajné rady proti lidu tvému skládají, a radí se proti těm, kteréž ty skrýváš,
4 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta".
Říkajíce: Poďte, a vyhlaďme je, ať nejsou národem, tak aby ani zpomínáno nebylo více jména Izraelova.
5 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:
Jednomyslněť se na tom spolu snesli, i smlouvou se proti tobě zavázali,
6 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,
Stánkové Idumejští a Izmaelitští, Moábští a Agarenští,
7 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.
Gebálští a Ammonitští, a Amalechitští, Filistinští s obyvateli Tyrskými.
8 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. (Sela)
Ano i Assyrští spojili se s nimi, jsouce na ruku synům Lotovým. (Sélah)
9 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.
Učiniž jim jako Madianským, jako Zizarovi, a jako Jabínovi při potoku Císon,
10 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.
Kteříž jsou do konce vyhlazeni v Endor, a učiněni hnůj země.
11 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,
Nalož s nimi a s vůdci jejich jako s Gorébem, jako s Zébem, jako s Zebahem, a jako s Salmunou, se všemi knížaty jejich.
12 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot".
Neboť jsou řekli: Uvažme se dědičně v příbytky Boží.
13 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.
Můj Bože, učiň to, ať jsou jako chumelice, a jako stéblo před větrem.
14 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,
Jakož oheň spaluje les, a jako plamen zapaluje hory,
15 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.
Tak ty je vichřicí svou stihej, a bouří svou ohrom je.
16 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.
Naplň tváře jejich zahanbením, tak aby hledali jména tvého, Hospodine.
17 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.
Nechať se hanbí a děsí na věčné časy, a ať potupu nesou a zahynou.
18 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.
A tak ať poznají, že ty, kterýž sám jméno máš Hospodin, jsi nejvyšší nade vší zemí.