Psalmien 81

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.

Au maître-chantre. — D'Asaph. — Sur la Guittith. Chantez avec allégresse en l'honneur de Dieu, notre force; Jetez des cris de joie à la gloire du Dieu de Jacob!

2 Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.

Entonnez un cantique, faites résonner le tambourin, La douce harpe, avec la lyre.

3 Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.

Sonnez de la trompette, à la nouvelle lune, A la pleine lune, le jour de notre fête;

4 Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.

Car c'est une loi pour Israël, Un commandement du Dieu de Jacob.

5 Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:

C'est la règle qu'il établit parmi les fils de Joseph, Quand il exerça ses jugements contre le pays d'Egypte. J'entendis alors un langage que je ne connaissais pas:

6 "Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.

«J'ai déchargé de son fardeau ton épaule; Tes mains ne sont plus asservies à de durs labeurs.

7 Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)

Dans ta détresse, tu as crié et je t'ai délivré. Du sein de la tempête dont j'étais enveloppé, J'ai exaucé tes prières; Je t'ai éprouvé aux eaux de Mériba. (Pause)

8 "Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!

Écoute, ô mon peuple, et je t'instruirai! O Israël, si tu m'écoutais!

9 Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.

Qu'il n'y ait au milieu de toi aucun dieu étranger; Ne te prosterne pas devant un autre dieu!

10 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

Je suis l'Éternel, ton Dieu: Je t'ai fait remonter du pays d'Egypte. Ouvre ta bouche, et je la remplirai.»

11 Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.

Mais mon peuple n'a pas écouté ma voix; Les enfants d'Israël n'ont pas voulu m'obéir.

12 Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.

Alors je les ai abandonnés à la dureté de leur coeur, Et ils ont marché au gré de leurs désirs.

13 Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,

Oh! si mon peuple voulait m'écouter, Si les enfants d'Israël marchaient dans mes voies!

14 niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.

J'aurais bientôt abattu leurs ennemis; Je ferais peser ma main sur leurs adversaires!

15 Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.

Ceux qui haïssent l'Éternel viendraient flatter son peuple; Sa prospérité durerait éternellement.

16 Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."

Je vous nourrirais de la moelle du froment; Je vous rassasierais encore du miel du rocher.