Psalmien 81
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.
For the leader. On the gittith. Of Asaph. Sing aloud to God our strength, shout for joy to the God of Jacob.
2 Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.
Raise a song, sound the timbrel, sweet lyre and harp.
3 Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.
On the new moon blow the horn, at the full moon, the day of our festival.
4 Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.
For this is a statute for Israel, a ruling of the God of Jacob,
5 Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:
a witness he set up in Joseph, when he marched against Egypt’s land, where he heard an unknown voice say:
6 "Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.
“I removed from your shoulder the burden, and freed your hands from the basket.
7 Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)
At your call of distress I delivered you, from the thundercloud I answered you. At Meribah’s waters I tested you. (Selah)
8 "Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!
“Listen, my people, to my warning, O Israel, if you would but listen!
9 Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.
There must not be a strange god among you, you must bow to no foreign god.
10 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.
I am the Lord your God who brought you up out of Egypt. Open your mouth, that I fill it.
11 Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.
“But my people did not listen to my voice, Israel would have none of me.
12 Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.
So to their own hard hearts I left them, to follow their own devices.
13 Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,
O that my people would listen, that Israel would walk in my ways.
14 niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
Soon would I humble their enemies, and turn my hand on their foes.
15 Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.
Those who hate the Lord would cringe before him in everlasting terror.
16 Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."
But you would I feed with the richest wheat, and with honey from the rock to your heart’s desire.”
