< Psalmien 80 >
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Aasafin todistus; virsi. Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi.
Pastire Izrailjev, èuj! koji vodiš sinove Josifove kao ovce, koji sjediš na heruvimima, javi se!
2 Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.
Pred Jefremom i Venijaminom i Manasijom probudi krjepost svoju, i hodi da nam pomožeš.
3 Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Bože! povrati nas, neka zasja lice tvoje da se spasemo!
4 Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?
Gospode, Bože nad vojskama! dokle æeš se gnjeviti kad te moli narod tvoj?
5 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;
Hraniš ih hljebom suznijem, i pojiš ih suzama trostrukom mjerom.
6 olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
Uèinio si da se oko nas svaðaju susjedi naši, i neprijatelji se naši smiju meðu sobom.
7 Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Bože nad vojskama! povrati nas, neka zasja lice tvoje da se spasemo!
8 Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.
Iz Misira si prenio èokot, izagnao narode, i posadio ga.
9 Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.
Okrèio si za nj, i on pusti žile, i zauze svu zemlju.
10 Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.
Gore se pokriše njegovijem sjenom, i loze su mu kao kedri Božiji.
11 Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.
Pustio je loze svoje do mora i ogranke svoje do rijeke.
12 Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?
Zašto si mu razvalio ogradu, da ga kida ko god proðe?
13 Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.
Gorski vepar podgriza ga, i poljska zvijer jede ga.
14 Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu
Bože nad vojskama! obrati se, pogledaj s neba i vidi, i obiði vinograd ovaj,
15 ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
Sad ovaj, koji je posadila desnica tvoja, i sina, kojega si ukrijepio sebi!
16 Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.
Popaljen je ognjem, isjeèen, od strašnoga pogleda tvojega propade.
17 Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
Neka bude ruka tvoja nad èovjekom desnice tvoje, nad sinom èovjeèijim kojega si utvrdio sebi!
18 Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme.
I neæemo otstupiti od tebe, oživi nas, i ime tvoje prizivaæemo.
19 Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Gospode, Bože nad vojskama! povrati nas, neka zasja lice tvoje, da se spasemo!