Psalmien 80
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Aasafin todistus; virsi. Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi.
Til Sangmesteren; til „Lillierne‟; et Vidnesbyrd; af Asaf, en Psalme.
2 Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.
Du Israels Hyrde! vend dine Øren hid, du, der leder Josef som en Hjord, du, som sidder over Keruber, aabenbar dig herligt!
3 Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Rejs din Magt for Efraim og Benjamin og Manasse og kom os til Frelse!
4 Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?
Gud! hjælp os op igen og lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste!
5 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;
Herre, Gud Zebaoth! hvor længe har du ladet Vreden ryge uagtet dit Folks Bøn?
6 olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
Du har bespist dem med Taarebrød og givet dem Taarer at drikke i fulde Maal.
7 Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Du sætter os til en Trætte for vore Naboer, og vore Fjender spotte os.
8 Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.
Gud Zebaoth! hjælp os op igen og lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste.
9 Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.
Du førte en Vinstok fra Ægypten, du uddrev Hedningerne og plantede den.
10 Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.
Du ryddede for den, og den lod sine Rødder rodfæstes og opfyldte Landet.
11 Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.
Bjerge bleve skjulte med dens Skygge, og dens Grene vare som Guds Cedre.
12 Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?
Den udbreder sine Grene til Havet og sine unge Kviste til Floden.
13 Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.
Hvorfor har du nedrevet Gærdet om den, saa at alle de, som gaa forbi ad Vejen, plukke i den?
14 Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu
Svinet fra Skoven roder om den, og vilde Dyr paa Marken afæde den.
15 ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
Gud Zebaoth! vend dog om; sku ned af Himmelen og se til og besøg denne Vinstok
16 Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.
og den Pode, som din højre Haand plantede, og den Søn, som du gjorde stærk for dig.
17 Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
Den er brændt med Ild, den er omhugget; de omkomme for dit Ansigts Trusel.
18 Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme.
Lad din Haand være over, din højre Haands Mand, over den Menneskens Søn, som du gjorde stærk for dig.
19 Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
Saa ville vi ikke vige fra dig; lad du os leve, og vi ville paakalde dit Navn. Herre, Gud Zebaoth; hjælp os op igen, lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste.
