Psalmien 8

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!

A karmesternek, a Gittítre. Zsoltár Dávidtól. Örökkévaló, mi Urunk, mily hatalmas a neved az Egész földön, a ki fenségedet tetted az egekre!

2 Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.

Kisdedek és csecsemők szájából alapítottál hatalmat, elleneid miatt, hogy elnémíts ellenséget és boszúvágyót.

3 Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,

Midőn látom egeidet, újjaid művét, holdat és csillagokat, melyeket megszilárdítottál -:

4 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?

mi a halandó, hogy megemlékszel róla, és az ember fia, hogy gondolsz reá?

5 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;

Kevéssel tetted csekélyebbé Istennél, dicsőséggel és díszszel koronáztad;

6 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:

uralkodóvá tetted kezed művein, mindet lábai alá helyezted:

7 lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,

juhokat és ökröket mindmegannyit, s a mező állatait is,

8 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.

az ég madarát, s a tenger halait – átkel ő tengerek ösvényein.

9 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!

Örökkévaló, mi Urunk, mily hatalmas a te neved az egész földön!