Psalmien 77
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
Al maestro de coro. A Iditún. Salmo de Asaf. Mi voz sube hacia Dios y clama; mi voz va hasta Dios para que me oiga.
2 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
En el día de mi angustia busco al Señor; de noche, mis manos se extienden sin descanso, y mi alma rehúsa el consuelo.
3 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. (Sela)
Si pienso en Dios tengo que gemir; si cavilo, mi espíritu desfallece.
4 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
Tú mantienes insomnes mis ojos; estoy perturbado, incapaz de hablar.
5 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
Pienso en los días antiguos y considero los años eternos.
6 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
Por la noche medito en mi corazón, reflexiono y mi espíritu inquiere:
7 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
¿Es que nos desechará el Señor por todos los siglos? ¿No volverá a sernos favorable?
8 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
¿Se habrá agotado para siempre su bondad? ¿Será vana su promesa hecha para todas las generaciones?
9 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? (Sela)
¿Se habrá olvidado Dios de su clemencia? o ¿en su ira habrá contenido su misericordia?
10 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
Y dije: “Este es mi dolor: que la diestra del Altísimo haya cambiado.”
11 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
Recordaré los hechos de Yahvé; sí, me acuerdo de tus antiguas maravillas;
12 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
medito todas tus obras y peso tus hazañas.
13 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
Santo es tu camino, oh Dios, ¿Qué Dios hay tan grande como el Dios nuestro?
14 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
Tú eres el Dios que obra prodigios, y has dado a conocer a los pueblos tu poder.
15 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. (Sela)
Redimiste con tu brazo a tu pueblo, a los hijos de Jacob y de José.
16 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
Las aguas te vieron, oh Dios, te vieron las aguas, y temblaron; hasta los abismos se estremecieron.
17 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
Aguas derramaron las nubes, los cielos hicieron oír su voz, y volaron tus dardos.
18 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
Tu trueno sonó en el torbellino, los relámpagos iluminaron el mundo; se conmovió y tembló la tierra.
19 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
Tu camino se abrió a través del mar, y tus sendas sobre inmensas aguas, sin que aparecieran las huellas de tus pisadas.
20 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
Y Tú mismo guiaste a tu pueblo como un rebaño, por mano de Moisés y de Aarón.
